Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Molemmat ministerit korostivat puheenvuoroissaan ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä asian edistämisessä.
Ministeri Ohisalo kertoi eri ohjelmien kautta kanavoidun kansallisen rahoituksen riittävän hyvin tiekartan toimenpiteiden toteutukseen. Hän alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti kipsin merkittäviä vesiensuojeluvaikutuksia sekä siihen liittyvän jatkorahoituksen varmistumista.
Myös maa- ja metsätalousministeriö seisoo ministeri Kurvisen mukaan vahvasti tiekartan tavoitteiden takana. Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella ministeri painotti puheenvuorossaan maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Aamupäivän aikana kuultiin esitykset myös tiekartan sisällöstä ja toimeenpanosta sekä maakuntaliiton ja kuntien roolista toimien toteutuksessa. Ohjelmaan sisältyivät myös puheenvuorot lannan sisältämien ravinteiden hyötykäytöstä ja biokaasulaitosten ravinnekiertotuesta. Kipsin ja alueellisten hanketoimijoiden aktiivisuuden merkitys rahoituksen kohdentumisessa korostuivat lisäksi useissa puheenvuoroissa.
MTK-Varsinais-Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin viljelijöiden tarpeet ja toiveet muun muassa peltojen vesienhallinnan, neuvonnan ja rahoituksen osalta. Viljelijöiden näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää korostaa myös jo tehtyjen vesiensuojelutoimien merkitystä ja niistä saatuja hyötyjä.
Iltapäivän ohjelman keskiössä oli hanketoiminnan aktivointi. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa keskeisiä rahoituskanavia ja jaettiin vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Lisäksi kuultiin vesiensuojeluhankkeita vetäneiden toimijoiden kokemuksia hanketyöstä sekä toimijoiden välisestä verkostoitumisesta. Suurimmaksi haasteeksi hanketoiminnan kehittämisessä ovat esitysten mukaan nousseet omarahoitusosuuteen liittyvät ongelmat.
Hanketoimijoiden kokemista haasteista ja kehitystarpeista koottiin lisäksi tarkempaa tietoa läsnäolijoita osallistavan kyselyn avulla. Kyselyn tulosten avulla tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa parempaa neuvontaa ja tukea alueellisille hanketoimijoille. ELY-keskus jatkaa yhteistyöverkostojen kokoamista tilaisuudessa saatujen ideoiden ja palautteen pohjalta.
Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ministeri Ohisalon sanoin: ”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!”
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus: elina.laurila@ely-keskus.fi
https://www.ely-keskus.fi/web/saaristomeren-hot-spot-tiekarttahanke
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.
Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki16.4.2024 08:21:00 EEST | Tiedote
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme