Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Molemmat ministerit korostivat puheenvuoroissaan ministeriöiden välistä hyvää yhteistyötä asian edistämisessä.
Ministeri Ohisalo kertoi eri ohjelmien kautta kanavoidun kansallisen rahoituksen riittävän hyvin tiekartan toimenpiteiden toteutukseen. Hän alleviivasi puheenvuorossaan erityisesti kipsin merkittäviä vesiensuojeluvaikutuksia sekä siihen liittyvän jatkorahoituksen varmistumista.
Myös maa- ja metsätalousministeriö seisoo ministeri Kurvisen mukaan vahvasti tiekartan tavoitteiden takana. Tukea tiekartan toteutukseen annetaan muun muassa uuden CAP-järjestelmän kautta. Vesiensuojelutyön ohella ministeri painotti puheenvuorossaan maatalouden elinvoimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä.
Aamupäivän aikana kuultiin esitykset myös tiekartan sisällöstä ja toimeenpanosta sekä maakuntaliiton ja kuntien roolista toimien toteutuksessa. Ohjelmaan sisältyivät myös puheenvuorot lannan sisältämien ravinteiden hyötykäytöstä ja biokaasulaitosten ravinnekiertotuesta. Kipsin ja alueellisten hanketoimijoiden aktiivisuuden merkitys rahoituksen kohdentumisessa korostuivat lisäksi useissa puheenvuoroissa.
MTK-Varsinais-Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin viljelijöiden tarpeet ja toiveet muun muassa peltojen vesienhallinnan, neuvonnan ja rahoituksen osalta. Viljelijöiden näkökulmasta olisi lisäksi tärkeää korostaa myös jo tehtyjen vesiensuojelutoimien merkitystä ja niistä saatuja hyötyjä.
Iltapäivän ohjelman keskiössä oli hanketoiminnan aktivointi. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa keskeisiä rahoituskanavia ja jaettiin vinkkejä rahoituksen hakemiseen. Lisäksi kuultiin vesiensuojeluhankkeita vetäneiden toimijoiden kokemuksia hanketyöstä sekä toimijoiden välisestä verkostoitumisesta. Suurimmaksi haasteeksi hanketoiminnan kehittämisessä ovat esitysten mukaan nousseet omarahoitusosuuteen liittyvät ongelmat.
Hanketoimijoiden kokemista haasteista ja kehitystarpeista koottiin lisäksi tarkempaa tietoa läsnäolijoita osallistavan kyselyn avulla. Kyselyn tulosten avulla tarjotaan tulevaisuudessa aiempaa parempaa neuvontaa ja tukea alueellisille hanketoimijoille. ELY-keskus jatkaa yhteistyöverkostojen kokoamista tilaisuudessa saatujen ideoiden ja palautteen pohjalta.
Hanketoiminta on keskeisessä roolissa kansallisen rahoituksen ohjaamisessa, ja rahoituksen ohjaaminen erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ministeri Ohisalon sanoin: ”Työ vaatii yhteistyötä ihan kaikkien toimijoiden, niin viranomaisten, paikallisten asukkaiden kuin eduskuntapuolueidenkin välillä. Jokaisella teolla on merkitystä!”
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus: elina.laurila@ely-keskus.fi
https://www.ely-keskus.fi/web/saaristomeren-hot-spot-tiekarttahanke
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme