Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Saaristomeren fosforikuormitusta pitäisi nykytiedon valossa pienentää vähintään 100 tonnia vuodessa. Nyt Saaristomereen päätyy fosforia eri arvioiden mukaan noin 500 tonnia vuodessa. Pääosa tästä kuormituksesta on peräisin maataloudesta.
Miten Saaristomeri voi nyt ja tulevaisuudessa?
Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli loppuvuodesta päättyneen MAAMERI-hankkeen tuloksia. Kolmen tutkimuslaitoksen (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos) ja kolmen yliopiston (Helsingin, Turun ja Åbo Akademin) yhteistyöhanke vahvisti vuosina 2020–2022 tietopohjaa vesien- ja merensuojelusta Saaristomerellä.
Sisäinen kuormitus muodostaa rannikkoalueilla suuren osan kokonaiskuormituksesta, kun pohjasta vapautuu varastoitunutta fosforia veteen. MAAMERI-hankkeessa tuotettiin täydennettyä kartta-ainestoa siitä, millä alueilla sisäinen kuormitus näyttelee suurinta osaa rehevöitymisessä. Hankkeessa selvitettiin myös jokien tuoman ravinnekuorman merkitystä ja kehitettiin sen seurantaan soveltuvaa työkalua.
MAAMERI-hanke osoitti, että yhden ongelman ratkaisuun suunnatulla tutkimusrahoituksella voidaan tehokkaasti tuottaa monitieteistä tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 16.3., ja se on saatavissa osoitteessa: https://www.syke.fi/hankkeet/maameri
Saaristomeren tulevaisuutta ratkotaan laajalla rintamalla
Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa kuultiin useiden toimijoiden esityksiä, joissa tarkasteltiin Saaristomerta eri näkökulmista.
SYKE:n Riikka Puntila-Dodd valaisi kuulijoita tulevaisuuden mallinnuksen työkaluista sekä siitä, miten mallinnuksia voidaan hyödyntää meren suojelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elina Laurila ja Maarit Solla taas nostivat esiin maatalouden vesiensuojelun kehityskohtia mm. CAP-strategiasta ja Saaristomeren Hot Spot -tiekartasta.
Merkittävä rooli Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä on myös peltojen kipsikäsittelyllä. KIPSI-hankkeen Minna Kolari ja Kati Ojala korostivat maanparannusaineiden roolia osana maatalouden vesiensuojelua ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisia hankkeesta Saaristomeren alueelta.
Maataloustuottajien keskusliiton Airi Kulmala toi esiin viljelijöiden näkökulmaa. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa tulee huomioida maanomistajien ja koko yhteiskunnan tarpeet.
Luonnonvarakeskuksen Vivi Fleming avasi Katot-hankkeen toimintaa. Hankkeessa on tuotettu ehdotuksia merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi. Kuormituskatoilla pyritään arvioimaan, paljonko ravinnekuormaa esimerkiksi Saaristomerelle saa Suomesta maksimissaan tulla meriensuojelun näkökulmasta.
John Nurmisen Säätiön Henri Nikkonen toi puheenvuorossaan esiin ratkaisuja lantafosforin yli- ja alijäämäalueiden välisten erojen tasoittamiseen. Esimerkiksi lannan prosessoinnin, tilojen välisen yhteistyön ja lannan siirron edistämisellä voidaan siirtää fosforia alueille, joilla siitä on viljelymaalla pulaa.
Tulevaisuuden ratkaisujen metsästystä
Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa etsittiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelun toteuttamista. Lisäksi pohdittiin tulevaisuuden tutkimustarpeita Saaristomerellä ja maatalouden vesiensuojelun käytännön toimenpiteiden toteutusta Saaristomeren alueella.
Työpajoissa ratkottiin Saaristomeren tulevaisuutta reilun 70 osallistujan voimin. Osallistujat nostivat esiin raikkaita ideoita, jotka tukevat tulevaisuudessa niin tutkijoiden kuin virkamiestenkin työtä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 312 8577
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme