Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Saaristomeren fosforikuormitusta pitäisi nykytiedon valossa pienentää vähintään 100 tonnia vuodessa. Nyt Saaristomereen päätyy fosforia eri arvioiden mukaan noin 500 tonnia vuodessa. Pääosa tästä kuormituksesta on peräisin maataloudesta.
Miten Saaristomeri voi nyt ja tulevaisuudessa?
Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli loppuvuodesta päättyneen MAAMERI-hankkeen tuloksia. Kolmen tutkimuslaitoksen (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos) ja kolmen yliopiston (Helsingin, Turun ja Åbo Akademin) yhteistyöhanke vahvisti vuosina 2020–2022 tietopohjaa vesien- ja merensuojelusta Saaristomerellä.
Sisäinen kuormitus muodostaa rannikkoalueilla suuren osan kokonaiskuormituksesta, kun pohjasta vapautuu varastoitunutta fosforia veteen. MAAMERI-hankkeessa tuotettiin täydennettyä kartta-ainestoa siitä, millä alueilla sisäinen kuormitus näyttelee suurinta osaa rehevöitymisessä. Hankkeessa selvitettiin myös jokien tuoman ravinnekuorman merkitystä ja kehitettiin sen seurantaan soveltuvaa työkalua.
MAAMERI-hanke osoitti, että yhden ongelman ratkaisuun suunnatulla tutkimusrahoituksella voidaan tehokkaasti tuottaa monitieteistä tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 16.3., ja se on saatavissa osoitteessa: https://www.syke.fi/hankkeet/maameri
Saaristomeren tulevaisuutta ratkotaan laajalla rintamalla
Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa kuultiin useiden toimijoiden esityksiä, joissa tarkasteltiin Saaristomerta eri näkökulmista.
SYKE:n Riikka Puntila-Dodd valaisi kuulijoita tulevaisuuden mallinnuksen työkaluista sekä siitä, miten mallinnuksia voidaan hyödyntää meren suojelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elina Laurila ja Maarit Solla taas nostivat esiin maatalouden vesiensuojelun kehityskohtia mm. CAP-strategiasta ja Saaristomeren Hot Spot -tiekartasta.
Merkittävä rooli Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä on myös peltojen kipsikäsittelyllä. KIPSI-hankkeen Minna Kolari ja Kati Ojala korostivat maanparannusaineiden roolia osana maatalouden vesiensuojelua ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisia hankkeesta Saaristomeren alueelta.
Maataloustuottajien keskusliiton Airi Kulmala toi esiin viljelijöiden näkökulmaa. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa tulee huomioida maanomistajien ja koko yhteiskunnan tarpeet.
Luonnonvarakeskuksen Vivi Fleming avasi Katot-hankkeen toimintaa. Hankkeessa on tuotettu ehdotuksia merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi. Kuormituskatoilla pyritään arvioimaan, paljonko ravinnekuormaa esimerkiksi Saaristomerelle saa Suomesta maksimissaan tulla meriensuojelun näkökulmasta.
John Nurmisen Säätiön Henri Nikkonen toi puheenvuorossaan esiin ratkaisuja lantafosforin yli- ja alijäämäalueiden välisten erojen tasoittamiseen. Esimerkiksi lannan prosessoinnin, tilojen välisen yhteistyön ja lannan siirron edistämisellä voidaan siirtää fosforia alueille, joilla siitä on viljelymaalla pulaa.
Tulevaisuuden ratkaisujen metsästystä
Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa etsittiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelun toteuttamista. Lisäksi pohdittiin tulevaisuuden tutkimustarpeita Saaristomerellä ja maatalouden vesiensuojelun käytännön toimenpiteiden toteutusta Saaristomeren alueella.
Työpajoissa ratkottiin Saaristomeren tulevaisuutta reilun 70 osallistujan voimin. Osallistujat nostivat esiin raikkaita ideoita, jotka tukevat tulevaisuudessa niin tutkijoiden kuin virkamiestenkin työtä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 312 8577
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Äkillisen rakennemuutoksen tuella uusia työpaikkoja Kemi-Tornion seudulle (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi)24.3.2023 12:21:32 EET | Tiedote
ÄRM-yritystuen vaikutuksesta Kemi-Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu ja seudulle syntyy satoja uusia työpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on rahoittanut seudun pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja investointeja 8,5 miljoonalla eurolla.
Rekordersättning för skador orsakade av fridlysta arter 2022 – ny lag underlättar förebyggandet av skador24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Närings-, trafik- och miljöcentralerna (NTM-centralerna) betalade 2022 sammanlagt cirka 5,1 miljoner euro i ersättning för skador orsakade av fridlysta djur. En ny lag som trädde i kraft i februari gör det lättare att förebygga skador och söka ersättning.
Rauhoitettujen lajien aiheuttamiin vahinkoihin ennätyskorvaukset vuonna 2022 – uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä24.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.
Uutelan kaivoksella lisätään tarkkailua (Kainuu, Lappi)24.3.2023 09:52:29 EET | Tiedote
Kainuun ja Lapin ELY-keskukset ovat hyväksyneet Elementis Minerals B.V. Suomen sivuliikkeen Uutelan kaivoksen laajennusvaiheelle tarkkailuohjelman. Kaivoksen toiminta laajenee uuden ympäristöluvan mukaiseksi nykyisen kaivospiirin alueella, joten tarkkailua on tarpeellista lisätä.
Kevään kelirikosta arvioidaan vaikeaa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)20.3.2023 10:27:21 EET | Tiedote
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme