Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Saaristomeren fosforikuormitusta pitäisi nykytiedon valossa pienentää vähintään 100 tonnia vuodessa. Nyt Saaristomereen päätyy fosforia eri arvioiden mukaan noin 500 tonnia vuodessa. Pääosa tästä kuormituksesta on peräisin maataloudesta.
Miten Saaristomeri voi nyt ja tulevaisuudessa?
Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) esitteli loppuvuodesta päättyneen MAAMERI-hankkeen tuloksia. Kolmen tutkimuslaitoksen (SYKE, GTK, Ilmatieteen laitos) ja kolmen yliopiston (Helsingin, Turun ja Åbo Akademin) yhteistyöhanke vahvisti vuosina 2020–2022 tietopohjaa vesien- ja merensuojelusta Saaristomerellä.
Sisäinen kuormitus muodostaa rannikkoalueilla suuren osan kokonaiskuormituksesta, kun pohjasta vapautuu varastoitunutta fosforia veteen. MAAMERI-hankkeessa tuotettiin täydennettyä kartta-ainestoa siitä, millä alueilla sisäinen kuormitus näyttelee suurinta osaa rehevöitymisessä. Hankkeessa selvitettiin myös jokien tuoman ravinnekuorman merkitystä ja kehitettiin sen seurantaan soveltuvaa työkalua.
MAAMERI-hanke osoitti, että yhden ongelman ratkaisuun suunnatulla tutkimusrahoituksella voidaan tehokkaasti tuottaa monitieteistä tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 16.3., ja se on saatavissa osoitteessa: https://www.syke.fi/hankkeet/maameri
Saaristomeren tulevaisuutta ratkotaan laajalla rintamalla
Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa kuultiin useiden toimijoiden esityksiä, joissa tarkasteltiin Saaristomerta eri näkökulmista.
SYKE:n Riikka Puntila-Dodd valaisi kuulijoita tulevaisuuden mallinnuksen työkaluista sekä siitä, miten mallinnuksia voidaan hyödyntää meren suojelussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Elina Laurila ja Maarit Solla taas nostivat esiin maatalouden vesiensuojelun kehityskohtia mm. CAP-strategiasta ja Saaristomeren Hot Spot -tiekartasta.
Merkittävä rooli Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämisessä on myös peltojen kipsikäsittelyllä. KIPSI-hankkeen Minna Kolari ja Kati Ojala korostivat maanparannusaineiden roolia osana maatalouden vesiensuojelua ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisia hankkeesta Saaristomeren alueelta.
Maataloustuottajien keskusliiton Airi Kulmala toi esiin viljelijöiden näkökulmaa. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa tulee huomioida maanomistajien ja koko yhteiskunnan tarpeet.
Luonnonvarakeskuksen Vivi Fleming avasi Katot-hankkeen toimintaa. Hankkeessa on tuotettu ehdotuksia merialuekohtaisiksi kuormituskatoiksi. Kuormituskatoilla pyritään arvioimaan, paljonko ravinnekuormaa esimerkiksi Saaristomerelle saa Suomesta maksimissaan tulla meriensuojelun näkökulmasta.
John Nurmisen Säätiön Henri Nikkonen toi puheenvuorossaan esiin ratkaisuja lantafosforin yli- ja alijäämäalueiden välisten erojen tasoittamiseen. Esimerkiksi lannan prosessoinnin, tilojen välisen yhteistyön ja lannan siirron edistämisellä voidaan siirtää fosforia alueille, joilla siitä on viljelymaalla pulaa.
Tulevaisuuden ratkaisujen metsästystä
Seminaarin yhteydessä järjestettiin työpajoja, joissa etsittiin keinoja, joilla eri toimijat voivat edistää Saaristomeren suojelun toteuttamista. Lisäksi pohdittiin tulevaisuuden tutkimustarpeita Saaristomerellä ja maatalouden vesiensuojelun käytännön toimenpiteiden toteutusta Saaristomeren alueella.
Työpajoissa ratkottiin Saaristomeren tulevaisuutta reilun 70 osallistujan voimin. Osallistujat nostivat esiin raikkaita ideoita, jotka tukevat tulevaisuudessa niin tutkijoiden kuin virkamiestenkin työtä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Elina Laurila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 312 8577
Erityisasiantuntija Kati Ojala, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 023 030
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)9.6.2023 11:16:22 EEST | Tiedote
Suunnitelma toimii laajana tietopakettina Pyhäjärven alueesta. Suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata jatkossakin.
Avustuksia yhteisen arvokkaan rakennusperintömme hoitoon 241 000 euroa (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain harkinnanvaraista määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon sekä saariston ympäristönhoitoon. Vuonna 2023 Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan saatiin rakennusperinnön hoitoon 241 000 euroa ja lisäksi saariston ympäristön hoitoon 55 220 euroa.
Bussiliikenteeseen muutoksia kesäkauden alussa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)6.6.2023 08:57:20 EEST | Tiedote
Joukkoliikenteeseen osoitettujen määrärahojen väheneminen pakottaa ELY-keskuksen supistamaan vuorotarjontaa maaseutuliikenteessä. Kertalippujen asiakashintoja on korotettu noin 10 % kesäkauden alusta.
Valtatien 8 Vaasa - Oulu tavoitetila vuodelle 2040 muodostettu (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 13:36:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset yhdessä Väyläviraston kanssa ovat muodostaneet tavoitetilan Vaasan ja Oulun väliselle osuudelle valtatietä 8. Näkemystä tavoitetilasta tarvitaan, sillä tätä 304 kilometriä pitkää yhteysväliä tullaan kehittämään jaksoittain usean vuoden aikana.
Koillismaan kuntien välillä ajetaan joukkoliikennettä myös kesällä (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)2.6.2023 09:53:43 EEST | Tiedote
Koulujen kesäloman alkamisesta huolimatta Kajaanin ja Kuusamon sekä Kemijärven ja Kuusamon välinen joukkoliikenne jatkuu. Lisäksi Kuusamon ja Oulun välillä käynnistyy kokonaan uusia linja-autovuoroja 5.6.2023 alkaen. Sen sijaan muilla reiteillä ajettuja vuoroja lakkaa vähäisten matkustajamäärien vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme