Finanssiala ry

Sähköisiä järjestelmiä terveydenhuollossa jo laajasti käytössä – tehtävää riittää silti

Jaa

Terveydenhuollon asiakirjoja välitetään Suomessa organisaatiolta toiselle vuosittain satojatuhansia edelleen postitse. Finanssiala ry:n (FA), Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Kelan sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä kestävän kehityksen sitoumuksessa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita asiakirjojen sähköistämiselle. Sähköistämisen tiellä on vielä kuitenkin monia haasteita, joista lainsäädäntö on yksi.

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Timo Tuomisen mukaan paperilla välitettävät tiedot hidastavat päätösten tekemistä ja aiheuttavat lisätyötä monessa eri vaiheessa. Asiakirjoissa olevia tietoja tarvitaan esimerkiksi etuus-, eläke- ja korvauspäätösten tekemiseen. Asiakirjoja sähköistämällä prosessit nopeutuvat, tietojen hyödynnettävyys paranee, asiakirjat eivät häviä ja asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee. Prosessien tehostumisen myötä saavutetaan myös merkittäviä ilmastohyötyjä.

"Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään jo laajasti sähköisiä järjestelmiä, mutta tehtävää on vielä paljon. Tavoitteenamme on kehittää lainsäädäntöä ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa niin, että se edistää asiakirjojen sähköistä välittämistä", toteaa erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Todistus on heti käytettävissä moneen tarkoitukseen

Terveydenhuollon asiakirjoja on satoja, ja siksi kestävän kehityksen sitoumukseen on niistä valittu vain osa. Kela seuraa lääkärintodistuksen A sähköistämisen etenemistä. Paperisen todistuksen postitus ja skannaus Kelan järjestelmään jää digitalisoinnin myötä pois, ja todistuksen käsittely etuuksien maksamista varten nopeutuu.

"Sähköisesti välitetty todistus on heti Kelan etuuskäsittelyjärjestelmässä. Lääkärintodistusten digitalisoinnin tavoitteeksi on asetettu, että 80 prosenttia lääkärintodistuksista A olisi vuonna 2020 digitaalisessa muodossa. Tavoitteiden toteutumista edistetään aktiivisesti", toteaa tuoteomistaja Kaisa Timonen Kelasta.

"100 000 digitoitavaa asiakirjanippua vähemmän vuodessa", kuvaa kehityspäällikkö Johanna Simkin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tavoitteita asiakirjojen sähköistämiselle.

Traficomin tavoitteena on päästä sitoumuksen aikana sähköisessä asioinnissa yli 50 prosentin osuuteen. Päästövähennystavoitteen saavuttaminen merkitsisi noin 347 hiilidioksiditonnin vuosittaista säästöä. Vuoden 2018 aikana tavoitteet etenivät oikeaan suuntaan.

Digitalisaation edistäminen edellyttää myötätuulta myös lainsäädännöltä

Eläkevakuutusyhtiölle tehdään vuosittain n. 22 000 kpl työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Hakemuksen yhteyteen tarvitaan myös lääkärinlausunto työkyvystä.

"Potilasasiakirjojen sähköistäminen vaikuttaa hyvin merkittävästi eläkehakemusten käsittelyyn turhia työvaiheita poistamalla. Nykyisellään päätösten teko kestää puolestatoista kahteen kuukautta. Kaikkien asiakirjojen ollessa sähköisiä voidaan hakemusten osalta tavoitella kahden viikon käsittelyä", FA:n Tuominen toteaa.

Digitalisaatio ei ole tältä osin vielä edennyt, sillä työkyvyttömyyslausuntojen välittäminen sähköisessä muodossa alkaa vasta tämän vuoden aikana. Lausuntojen sähköistä lähettämistä eläkevakuutusyhtiöille säätelee lisäksi asiakastietolaki, joka toistaiseksi edellyttää asiakkaan suostumusta tietojen sähköiseen välittämiseen. Lakia ollaan parhaillaan päivittämässä, ja tulevan lain sanamuoto vaikuttaa Tuomisen mukaan merkittävästi sähköistämisen tavoitteisiin ja toteutumiseen.

Tapaturmien hoitotietojakin puuhataan sähköisiksi

Liikenne- ja työtapaturmissa hoitomerkintätietoja ja laskuja välitetään vakuutusyhtiöille 200 000 – 300 000 kertaa vuodessa. Nykyisellään hoitomerkinnät välitetään vakuutusyhtiöön paperisina, koska sähköiseen välittämiseen ei ole vielä toimintatapaa. Usein korvaava vakuutusyhtiö jää työtapaturmien yhteydessä myös avoimeksi, koska hoitolaitoksilla ei ole tietoa oikeasta vakuutusyhtiöstä eikä oikeutta suoraan käyttää Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ylläpitämää rekisteriä.

"Jos potilas ei tiedä työnantajansa vakuutusyhtiötä, joutuu hoitolaitos erikseen selvittelemään oikeaa yhtiötä tai soittamaan Tapaturmavakuutuskeskuksen asiakaspalveluun. Puheluita tulee pahimmillaan noin 2000 kpl kuukaudessa", Tuominen harmittelee.

Digitalisaatio näyttää Tuomisen mukaan onneksi etenevän, sillä hoitolaitokset ja vakuutusyhtiöt ovat tänä vuonna käynnistäneet projektin, jossa sähköisestä toimintamallista sovitaan. Järjestelmän on määrä olla valmis vuoden 2021 aikana.

Terveydenhuollon asiakirjojen digitalisointia koskeva kestävän kehityksen sitoumus on tehty vuonna 2017 ja sen tuloksia raportoidaan nyt toisen kerran. Sitoumuksen etenemistä seurataan vuoteen 2020 asti. Kestävän kehityksen sitoumus on Suomen malli toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.

Tutustu raporttiin FA:n sivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuoteomistaja Kaisa Timonen, Kela, puh. 050 596 8970

Vastuullisuuden asiantuntija Siina Lepola-Lång, Kela, puh. 0504768498

Kehityspäällikkö Johanna Simkin, Liikenne- ja viestintävirasto, puh. 029 534 5265

Erityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 702

Johtava asiantuntija Timo Tuominen, Finanssiala ry, puh. 020 793 4218

Kehityspäällikkö Kristiina Siikala, Finanssiala ry, puh. 020 793 4273

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kysely: Viidennes arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden kuluessa15.7.2019 06:00:00 EESTTiedote

Maksutavat monipuolistuvat eivätkä kaikki maksutavat käy kaikkialla. Käteistä käytetään maksuvälineenä yhä vähemmän. Finanssiala ry:n (FA) teettämän kyselyn mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden sisällä, ja reilu 60 prosenttia jollain aikavälillä. Toisaalta lähes 30 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu koskaan.

Asuntovarallisuudessa potentiaalia nostaa ikääntyneiden hyvinvointia9.7.2019 11:15:00 EESTTiedote

Asuntovarallisuuden purkaminen tarjoaisi yhden keinon vastata ikääntyneiden kasvavaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Asuntovarallisuutta purkamalla voitaisiin lisätä yksilöiden omaa valinnanvaraa hoivapalveluihin liittyen. Samalla se kasvattaisi kulutukseen perustuvia verotuloja ja vapauttaisi perheasuntoja nuoremmille kotitalouksille. Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä nostettiin esiin myös yksityisten eläke- ja hoivavakuutusten tarve sekä yksityisten vakuutusten ja sosiaalivakuutuksen yhteensovittaminen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme