Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna
7.6.2021 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin nyt kolmatta kertaa osana Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta.
Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt ja digitalisaatio edennyt sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 Omakantaa oli edeltävän vuoden aikana käyttänyt jo 64 prosenttia väestöstä.
”COVID-19-epidemia näyttää tuoneen mukanaan murroksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa että niiden käytössä ja digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa”, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista hyödynnettiin erityisesti laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilas- tai asiakastietojen tarkastelua ja ajanvarausta. Noin puolet väestöstä oli vuoden aikana käyttänyt näitä sähköisiä palveluita.
45 prosenttia väestöstä koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Nettiyhteyden tai digitaitojen puute voi syrjäyttää palveluista
Kyselyn mukaan kaikkiaan 88 prosenttia ihmisistä käytti internetiä itsenäisesti tiedonhakuun ja 83 prosenttia sähköiseen asiointiin. Sähköisen asioinnin esteitä tai sähköistä asiointia koskevia huolia koettiin kuitenkin yleisesti.
Viidennes eli 19 prosenttia koki tarvitsevansa opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön ja 15 prosenttia koki, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
”Vaikka digitalisaatio on edennyt ja sähköisten palveluiden käyttö yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa, on osa väestöstä digitaalisesti syrjäytynyt, vailla internetyhteyttä ja tarvittavia taitoja digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Esimerkiksi yli 74-vuotiaista vain vähän yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen internetissä, kuten pankkitunnukset”, Maiju Kyytsönen toteaa.
Sähköistä asiointia lisättäessä tulee huomioida moninaiset käyttäjäryhmät
Lähes puolet koki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut pääosin hyödyllisiksi. Vastaajista 17 prosenttia koki, että heidän tarvitsemiaan palveluita ei ollut sähköisesti saatavilla, mikä kertoo siitä, että sähköisille palveluille olisi ollut enemmän kysyntää.
”Tulosten perusteella on viitteitä siitä, että nykyinen sähköinen palvelutarjonta on liian suppea. Erilaisia sähköisiä palveluita kehitettäessä tulisi huomioida kaksi ääripäätä; ihmiset, jotka toivovat lisää sähköisiä palveluja, sekä ihmiset, jotka eivät tällä hetkellä käytä lainkaan sähköisiä palveluja”, Kyytsönen toteaa.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja. Väestöstä 40 prosenttia ohjattiin käyttämään sähköisiä palveluja (esim. Omakantaa) perinteisen sosiaali- tai terveydenhuollossa käynnin tai soiton yhteydessä. Nuorempaan ikäryhmään kuuluvia ohjattiin useammin sähköisiin palveluihin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluvia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin osana FinSote-väestökyselyä, jonka tiedonkeruu oli syyskuusta helmikuuhun. Kysymyksiä aiheesta oli sekä kyselyn päälomakkeella että erillisessä digi-moduulissa, joihin kertyi vastaajia 28 199 ja 6 034.
”Myöhemmin tänä vuonna saamme vielä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille lähetettyjen kyselyiden tuloksia. Organisaatiotason tutkimukset antavat tarkemman kuvan siitä, millaisen palvelutarjonnan kanssa asiakkaat ovat olleet tekemisissä eri alueilla,” kertoo tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Lisätietoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: väestön kokemukset
Yhteystiedot
Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 17/202616.4.2026 15:07:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 16.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Julkaisemme hallitusohjelmaratkaisumme to 23.4. Tärkein tavoitteemme koskee ihmisten henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Sen edellytyksiä ovat luottamus tulevaan, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen hyvinvointi sekä toimiva yhteiskunta. Kerromme ehdotuksemme tarvittavista toimista. Lisätiedot: kristiina.hamalainen(at)thl.fi, puh. 029 524 7438 Blogit ke 22.4. Kokeilut vievät lastensuojelun uudistusta eteenpäin. Kirjoittajat: Tuula Jäppin
Enkäten Hälsa i skolan: Barn och unga med utländsk bakgrund mår i många avseenden sämre än sina jämnåriga, men tycker om att gå i skolan16.4.2026 00:00:00 EEST | Pressmeddelande
Barn och unga med utländsk bakgrund mår inom många områden av hälsa, välbefinnande och säkerhet sämre än barn och unga vars föräldrar båda har finländsk bakgrund. Skillnaderna är särskilt tydliga när det gäller pojkars hälsa och välbefinnande. Uppgifterna bygger på enkäten Hälsa i skolan som genomförs av Institutet för hälsa och välfärd (THL).
Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä16.4.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.
Arbetet med rekommendationer för ungas digitala användning på fritiden inleds tillsammans med unga och experter14.4.2026 09:08:18 EEST | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) bjuder in experter och unga att delta i arbetet med att utarbeta digitala rekommendationer för ungas fritid. Målet är att hitta sätt att använda digitala enheter och digitalt innehåll på ett balanserat sätt och att utarbeta rekommendationer som beaktar ungas välbefinnande och säkerhet.
Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen alkaa yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa14.4.2026 09:04:12 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) kutsuvat asiantuntijat ja nuoret mukaan laatimaan nuorten vapaa-ajan digisuosituksia. Tavoitteena on etsiä keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen tasapainoiseen käyttöön ja rakentaa nuorten vapaa-aikaan suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme