Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna
THL:n toteuttaman kyselyn mukaan 22 prosenttia ihmisistä asioi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sähköisesti viime vuonna. Asiointi on voitu toteuttaa esimerkiksi videoyhteydellä tai chatin välityksellä.
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin nyt kolmatta kertaa osana Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta.
Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt ja digitalisaatio edennyt sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 Omakantaa oli edeltävän vuoden aikana käyttänyt jo 64 prosenttia väestöstä.
”COVID-19-epidemia näyttää tuoneen mukanaan murroksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa että niiden käytössä ja digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa”, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista hyödynnettiin erityisesti laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilas- tai asiakastietojen tarkastelua ja ajanvarausta. Noin puolet väestöstä oli vuoden aikana käyttänyt näitä sähköisiä palveluita.
45 prosenttia väestöstä koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Nettiyhteyden tai digitaitojen puute voi syrjäyttää palveluista
Kyselyn mukaan kaikkiaan 88 prosenttia ihmisistä käytti internetiä itsenäisesti tiedonhakuun ja 83 prosenttia sähköiseen asiointiin. Sähköisen asioinnin esteitä tai sähköistä asiointia koskevia huolia koettiin kuitenkin yleisesti.
Viidennes eli 19 prosenttia koki tarvitsevansa opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön ja 15 prosenttia koki, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
”Vaikka digitalisaatio on edennyt ja sähköisten palveluiden käyttö yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa, on osa väestöstä digitaalisesti syrjäytynyt, vailla internetyhteyttä ja tarvittavia taitoja digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Esimerkiksi yli 74-vuotiaista vain vähän yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen internetissä, kuten pankkitunnukset”, Maiju Kyytsönen toteaa.
Sähköistä asiointia lisättäessä tulee huomioida moninaiset käyttäjäryhmät
Lähes puolet koki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut pääosin hyödyllisiksi. Vastaajista 17 prosenttia koki, että heidän tarvitsemiaan palveluita ei ollut sähköisesti saatavilla, mikä kertoo siitä, että sähköisille palveluille olisi ollut enemmän kysyntää.
”Tulosten perusteella on viitteitä siitä, että nykyinen sähköinen palvelutarjonta on liian suppea. Erilaisia sähköisiä palveluita kehitettäessä tulisi huomioida kaksi ääripäätä; ihmiset, jotka toivovat lisää sähköisiä palveluja, sekä ihmiset, jotka eivät tällä hetkellä käytä lainkaan sähköisiä palveluja”, Kyytsönen toteaa.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja. Väestöstä 40 prosenttia ohjattiin käyttämään sähköisiä palveluja (esim. Omakantaa) perinteisen sosiaali- tai terveydenhuollossa käynnin tai soiton yhteydessä. Nuorempaan ikäryhmään kuuluvia ohjattiin useammin sähköisiin palveluihin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluvia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin osana FinSote-väestökyselyä, jonka tiedonkeruu oli syyskuusta helmikuuhun. Kysymyksiä aiheesta oli sekä kyselyn päälomakkeella että erillisessä digi-moduulissa, joihin kertyi vastaajia 28 199 ja 6 034.
”Myöhemmin tänä vuonna saamme vielä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille lähetettyjen kyselyiden tuloksia. Organisaatiotason tutkimukset antavat tarkemman kuvan siitä, millaisen palvelutarjonnan kanssa asiakkaat ovat olleet tekemisissä eri alueilla,” kertoo tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Lisätietoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: väestön kokemukset
Yhteystiedot
Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Lähipäiville ennustettu voimakasta hellettä - muista suojata itseäsi ja läheisiäsi helteen haitoilta18.6.2021 05:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen on ennustettu lähipäivinä voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi tulee nauttia riittävästi vettä ja muistaa myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Pidä koti viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. ”Auringonpuoleiset ikkunat tulisi suojata päivisin esimerkiksi verhojen tai sälekaihtimien avulla. Ikkunat kannattaa sulkea, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää ja tuulettaa sisätilat illalla tai yöllä ulkoilman viilennyttyä”, sanoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Jos asunto kuumenee herkästi, kannattaa ri
Koronaan liittyvien kuolemien tilastointitapaa tarkennetaan – tartuntatautirekisterin tilastosta poistuu 50 kuolemantapausta17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Tartuntatautirekisterin koronavirukseen liittyvien kuolemien määrittelyä tarkennetaan. Jos lääkärin tekemässä tartuntatauti-ilmoituksessa hoidon lopputuloksen osalta todetaan, että potilas menehtyi muusta kuin Covid-19-tautiin liittyvästä syystä, hänet poistetaan koronavirukseen liittyvien kuolemien tilastoinnista.
THL suosittelee riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotusten aloittamista17.6.2021 10:07:44 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että sairautensa tai tilansa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden nuorten koronarokotukset aloitettaisiin Suomessa. Perusteena on, että tiettyjä sairauksia, kuten vaikeaa sydänsairautta tai jatkuvaa lääkitystä vaativaa astmaa, sairastavien nuorten arvioidaan hyötyvän koronarokotuksesta merkittävästi. Esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston kootussa tutkimusaineistossa on nähtävissä, että perussairaudet lisäävät tapausten pienestä lukumäärästä huolimatta myös 12–15-vuotiaiden koronavirustartunnan saaneiden sairastavuutta ja kuolleisuutta. ”Suomessa lasten ja nuorten sairaalahoidon tarve on koronan vuoksi ollut toistaiseksi vähäistä, mutta sairaalahoitoa vaativia tautitapauksia on ollut myös meillä”, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Taustasairaus tai sen hoito voivat heikentää immuunipuolustusta ja lisätä vakavan koronavirustaudin riskiä myös lapsilla ja nuorilla. Myös itse taustasairaus voi va
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys lisääntyivät merkittävästi korona-aikana16.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.
Etäopinnot ja yksinäisyys ovat koetelleet korkeakouluopiskelijoita16.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopiskelijoista lähes puolet kokee, että opintojen vaatima työmäärä on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Opintotaakan kasvamisesta kertovat varsinkin yliopistossa opiskelevat 18–22-vuotiaat naiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat 18–26-vuotiaat naiset.
Kutsu: Miten korona on vaikuttanut ihmisten elämään ja koko yhteiskuntaan? Webinaarisarja alkaa pe 18.6.14.6.2021 15:30:47 EEST | Tiedote
Koronavirusepidemia ja sen torjuntatoimet vaikuttavat yhteiskuntaan monin tavoin sekä välittömästi että viiveellä. Useissa tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa Suomessa on käynnissä tutkimuksia epidemian yhteiskunnallisista vaikutuksista ja keinoista, joilla koronan aiheuttamia haittoja voitaisiin minimoida.
Yhä useampi työikäinen on ylipainoinen10.6.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Perusasteen koulutuksen saaneilla miehillä painonnousu oli yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme