Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin nyt kolmatta kertaa osana Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta.
Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt ja digitalisaatio edennyt sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 Omakantaa oli edeltävän vuoden aikana käyttänyt jo 64 prosenttia väestöstä.
”COVID-19-epidemia näyttää tuoneen mukanaan murroksen sekä sähköisten palveluiden tarjonnassa että niiden käytössä ja digitaalisista ympäristöistä on viimeistään nyt tullut oleellinen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa”, sanoo THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista hyödynnettiin erityisesti laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilas- tai asiakastietojen tarkastelua ja ajanvarausta. Noin puolet väestöstä oli vuoden aikana käyttänyt näitä sähköisiä palveluita.
45 prosenttia väestöstä koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa.
Nettiyhteyden tai digitaitojen puute voi syrjäyttää palveluista
Kyselyn mukaan kaikkiaan 88 prosenttia ihmisistä käytti internetiä itsenäisesti tiedonhakuun ja 83 prosenttia sähköiseen asiointiin. Sähköisen asioinnin esteitä tai sähköistä asiointia koskevia huolia koettiin kuitenkin yleisesti.
Viidennes eli 19 prosenttia koki tarvitsevansa opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöön ja 15 prosenttia koki, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
”Vaikka digitalisaatio on edennyt ja sähköisten palveluiden käyttö yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa, on osa väestöstä digitaalisesti syrjäytynyt, vailla internetyhteyttä ja tarvittavia taitoja digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Esimerkiksi yli 74-vuotiaista vain vähän yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen internetissä, kuten pankkitunnukset”, Maiju Kyytsönen toteaa.
Sähköistä asiointia lisättäessä tulee huomioida moninaiset käyttäjäryhmät
Lähes puolet koki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut pääosin hyödyllisiksi. Vastaajista 17 prosenttia koki, että heidän tarvitsemiaan palveluita ei ollut sähköisesti saatavilla, mikä kertoo siitä, että sähköisille palveluille olisi ollut enemmän kysyntää.
”Tulosten perusteella on viitteitä siitä, että nykyinen sähköinen palvelutarjonta on liian suppea. Erilaisia sähköisiä palveluita kehitettäessä tulisi huomioida kaksi ääripäätä; ihmiset, jotka toivovat lisää sähköisiä palveluja, sekä ihmiset, jotka eivät tällä hetkellä käytä lainkaan sähköisiä palveluja”, Kyytsönen toteaa.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja. Väestöstä 40 prosenttia ohjattiin käyttämään sähköisiä palveluja (esim. Omakantaa) perinteisen sosiaali- tai terveydenhuollossa käynnin tai soiton yhteydessä. Nuorempaan ikäryhmään kuuluvia ohjattiin useammin sähköisiin palveluihin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluvia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin osana FinSote-väestökyselyä, jonka tiedonkeruu oli syyskuusta helmikuuhun. Kysymyksiä aiheesta oli sekä kyselyn päälomakkeella että erillisessä digi-moduulissa, joihin kertyi vastaajia 28 199 ja 6 034.
”Myöhemmin tänä vuonna saamme vielä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille lähetettyjen kyselyiden tuloksia. Organisaatiotason tutkimukset antavat tarkemman kuvan siitä, millaisen palvelutarjonnan kanssa asiakkaat ovat olleet tekemisissä eri alueilla,” kertoo tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
Lisätietoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: väestön kokemukset
Yhteystiedot
Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tuulikki Vehko
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikoilla 14–15/202428.3.2024 15:25:39 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kannattaa terveysperusteista verotusta25.3.2024 07:13:00 EET | Tiedote
THL tukee julkisuudessa esiin nostettua ehdotusta terveydelle haitallisten elintarvikkeiden verotuksen kiristämisestä. THL kannattaa terveysperusteista verotusta elintarvikkeiden sisältämän sokeri-, suola- ja rasvapitoisuuden mukaan.
THL viikolla 13/202421.3.2024 15:51:34 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 21.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Koronarokotteiden syystalven tehosteet vähensivät ikääntyneiden sairaalahoitoja ja kuolemia – syksyn 2024 rokotusaikataulu selviää toukokuussa21.3.2024 10:14:41 EET | Tiedote
Tuoreen selvityksen mukaan koronarokotteiden viime syystalven tehosteannokset vähensivät kohtuullisen hyvin koronaan liittyviä sairaalahoitojaksoja ja kuolemia ikääntyneillä Suomessa. THL kertoo ensi syksyn rokotussuosituksista toukokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme