Sähkön hintakriisi kärjistyy - SDP on valmis toimimaan

Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa käynnistynyt energiakriisi ja Venäjän Eurooppaa vastaan käymä energiasota ovat nostaneet sähkön hinnat ennätyskorkealle. Suomi on ajautumassa sähkön hintakriisiin. Loppusyksyllä talven näkymiä sähkön hinnan osalta pidettiin vielä kohtuullisina, kun esimerkiksi Olkiluoto 3:n uskottiin olevan käynnissä vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä on uhkana, että talven aikana Suomessa ja Euroopassa voi korkeiden hintojen lisäksi olla edessä jopa sähköpula sekä kiertävät sähkökatkot. SDP:n elinkeino- ja energiatyöryhmän puheenjohtajina toimivat Matias Mäkynen ja Riitta Mäkinen tuovat esiin SDP:n aloitteet tilanteen nopeaksi korjaamiseksi.

- Kohonneiden hintojen vuoksi tilanne on sietämätön erityisesti kotitalouksien näkökulmasta, koska kukaan ei ole voinut varautua nykyiseen kriisiin. Tilanne on verrattavissa koronakriisin aikaan, jolloin valtiot ympäri Eurooppaa kokosivat erilaisia tukipaketteja niin yrityksille kuin yksittäisille kansalaisillekin ennakoimattomassa tilanteessa. Myös nyt lukuisat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön vastaavia toimia, joita nyt esitämme, sanoo SDP:n ryhmäpuheenvuoron eduskunna budjettikeskustelussa keskiviikkona pitänyt Riitta Mäkinen.

- SDP on valmis ottamaan käyttöön kaikki keinot, joilla sähkön hintaa kuluttajille pidetään kohtuullisena, kannusteita sähkön säästämiseen parannetaan ja yritysten edellytyksiä selvitä kriisin yli vahvistetaan. Esitämme toimenpiteitä, joilla tilanteeseen voisi puuttua siten, etteivät ne vaikuttaisi haitallisesti energiayhtiöiden ja suurten sähkönkäyttäjien mahdollisuuksiin osallistua sähkömarkkinoille lisäten siten sähköpulan riskiä, mutta kotitaloudet ja yritykset selviävät kriisiajan yli, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo.

SDP:n toimet sähkön hintakriisin nopeiksi ratkaisuiksi:

1. Kotitalouksille on laadittava kuluvalle talvelle määräaikainen sähkön hintakatto, joka on alle 20 s/kWh. Hinta ylittäisi edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon eikä siten oleellisesti heikentäisi kannustinta vähentää kulutusta. Lopulliset kustannukset valtiolle olisivat riippuvaisia valitusta mallista, sähkön markkinahinnasta sekä siitä, miten muita tässä lueteltuja keinoja otetaan käyttöön. On käytettävä tehokkaimpia keinoja, joilla kotitalouksien hinnat saadaan laskettua ja joista aiheutuu pienin rasite julkiselle taloudelle. Mahdollinen mallissa käytettävä tuki tulisi rajata myös niin, että tuetun sähkön määrälle asetetaan kuukausittainen yläraja niin, että se huomioi tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen. Mallia toteutetuista sähkön hintakatoista voidaan ottaa sen käyttöön ottaneista maista, esimerkiksi Norjasta, Saksasta, Rankasta tai Virosta.

2. Mahdollinen hintakaton sisältämä tuki voidaan tarvittaessa rahoittaa valmisteilla olevalla energia-alan ylisuuriin voittoihin puuttuvalla windfall verolla, jonka odotetut tuotot ovat 0,5 – 1,3 miljardia euroa. SDP tukee valtiovarainministeriön esitystä ja on ollut pitkään windfall-veron kannalla.

3. Hintakriisi koskee myös yrityksiä. Valtion on kriisissä tuettava yrityksiä, jotka vähentävät sähkön kulutustaan. Tehopulan torjumiseksi on syytä kartoittaa sellaista kaupallista sähkön kulutusta, joka ei tällä hetkellä osallistu markkinaehtoiseen kulutusjoustoon (esim. säätösähkömarkkina). Näille toimijoille (esim. kasvihuoneet) voidaan rakentaa huutokauppa, jossa niiltä ostetaan markkinaehtoisesti kysyntäjoustoa eli yritykset saavat tukea siitä, että ne laittavat toimintonsa kiinni ainakin talven tai korkeimman kulutuksen ajaksi. Tämän myötä sähkön kokonaiskulutus ja hinta pienenisivät ja kyseiset toimijat eivät jää kriisioloissa tyhjän päälle. Samalla on huolehdittava työntekijöiden tehostetusta suojasta näissä tilanteissa.

4. Viranomaisten on kriisissä huolehdittava sähkön toimitusvarmuuden rinnalla myös hinnoista. Energiaviraston, Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävänä on kriisiaikana oltava sähkön hinnan kohtuullisuudesta huolehtiminen. Tavallisesti viranomaiset ovat vastuussa vain sähkön toimitusvarmuudesta. Tämä tarkoittaisi käytännössä tarkempaa valvontaa, ettei kriisiolosuhteissa kukaan käytä markkinatilannetta hyväkseen tai että Fingrid ottaa varavoimaloita ja kysyntäjoustoa käyttöön hintojen hillitsemiseksi sekä hankkii tarkoitusta varten lisää kysyntäjoustoa.

5. Tarkempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kriisissä on tärkeää tietää, miten se kohtelee erilaisia kotitalouksia ja yrityksiä. Fingridin Datahubista on saatava tutkimuskäyttöön tuntitason käyttöpaikkakohtainen tieto kunkin käyttöpaikan sähkönkäytöstä. Tiedontuotantoon voidaan käyttää koronakriisin myötä vakiinnutettua Datahuonetta. Menetelmät tiedon saamiseksi ovat Datahubin ja Tilastokeskuksen välillä olemassa. Tiedot on raportoitava kriisiaikana vähintään kerran viikossa. Tarkemman datan pohjalta voidaan myös luoda paremmin kohdentuvia tukijärjestelmiä.

Euroopan maiden toimista hintakriisissä kts. Bruegel-instituutin koonti Euroopan maiden vastauksista sähkön hintakriisiin: https://www.bruegel.org/dataset/national-policies-shield-consumers-rising-energy-prices