ELY-keskukset

Saimaannorpan suojelu ja kalastus sujuu Saimaalla

Jaa

Saimaalla on tehty onnistuneita päätöksiä suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa. Saimaannorppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 430 yksilöön (2020). Kalastus on aikaisempia vuosikymmeniä norppaturvallisempaa ja sivusaaliina kuolee harvoin saimaannorppia.

Kuva: Jouni Koskela. Vapaa julkaistavaksi.
Kuva: Jouni Koskela. Vapaa julkaistavaksi.

Vuonna 2021 kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen kaksi norppaa, kuten myös tänä vuonna. Näistä neljästä yksi on kuollut verkkoon heinäkuussa, muut syksyllä ja talvella. Esimerkiksi vuonna 2012–2014 erilaisiin kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen vuosittain keskimäärin seitsemän saimaannorppaa. Vuosina 2016–2020 kalanpyydyksiin havaittiin kuolleen vuosittain 3–5 norppaa. Vuosina 2010–2015 kanta kasvoi keskimäärin 3,6 % vuodessa ja 2015–2020 keskimäärin 5,6 % vuodessa.

Kalastusrajoituksia on muutettu onnistuneesti

Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet suotuisia saimaannorpalle vähäisen kalanpyydyskuolleisuuden ja hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi. Hyvien pesimäolosuhteiden vuoksi pesäpoikaskuolleisuus on ollut aikaisempaa vähäisempää, suurempi osa kuuteista on selvinnyt ensimmäisestä ja riskialttiista vuodesta. Kuutteja on syntynyt ennätysmääriä, vuonna 2021 rikkoutui ensimmäistä kertaa 90 kuutin raja ja vuonna 2022 arvioidaan syntyneen vähintään 92 kuuttia. Lisääntynyt syntyvyys viittaa myös kannan kasvun jatkuneen.

– Kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys ja ympärivuotiset pyydystekniset rajoitukset ovat käytännössä lopettaneet aikuisten norppien kuolemat rajoitusalueella. Kuutteja ei käytännössä enää kuole katiskoihin, mertoihin tai rysiin, vaan niiden rakenne on saatu norppaturvalliseksi. Verkkokalastuksen aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet. Tähän on syynä rajoitusalueen yhtenäisyys ja laajuus sekä vahvalankaisten ja riimuverkkojen ympärivuotinen kielto, kertoo ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Vuonna 2016 kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys otettiin ensimmäisen kerran käyttöön ympärivuotisten pyydysrajoitusten ja verkkokalastuskiellon osalta. Vuonna 2016 säädettiin verkkokalastuskielto 2556 km² alueelle ja vuonna 2021 aluetta kasvatettiin 2 800 km² suuruiselle alueelle.  Alue on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja rajoitusalueen yhtenäisyys on ollut voimassa kuusi vuotta. Samaan aikaan kalanpyydyskuolleisuus on vähentynyt ja säästyneet kuutit ovat saavuttamassa sukukypsyyden, mikä näkyy lisääntyvänä kuuttien määränä (syntyvyytenä) ja kannan kasvuna.

Nykyisellään rajoitusalue kattaa saimaannorpan pesimäalueen ja keskeisen kuuttien liikkumisalueen. Kalastusrajoitusalue ulottuu Pohjois-Karjalan Pyhäselältä aina Kolovedelle, Varkauden eteläpuolelle, Etelä-Saimaalle, Luonterille ja Puruvedelle.

Saimaalle mahtuvat sekä saimaannorppa että kalastajat

Vesialueet omistaa pääosin yksityiset kiinteistön omistajat yhdessä ns. osakaskuntien osakkaiden kanssa. Vesialueen omistukseen kuuluu oikeus kalastaa ja hyödyntää kalakantoja. Sopimuskorvauksia maksetaan osakaskunnille, ei yksittäisille kalastusoikeuden haltijoille.

Kiristyneet kalastusrajoitukset ovat vaikeuttaneet kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä ja lisänneet pyydyskustannuksia. Norpparajoitusalueella saa käyttää vain ohutlankaisia verkkoja ja ympärivuotisesti on kielletty erityisen vaaralliset vahvalankaiset ja riimuverkot. Kaikesta verkkokalastuksesta ei voida luopua Saimaalla. Muun muassa muikut sekä ahven- ja kuhakannat jäävät kalastamatta, jos verkkokalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän. Vapaa-ajankalastajalle ei ole muita pyydyksiä muikun kalastukseen kuin muikkuverkko. Kuhaa saadaan eniten ja kustannustehokkaasti verkoilla syksyllä ja talvella, jolloin kuhat kerääntyvät syvänteisiin ja niiden reunoille.

Talvikalastukseen ei ole verkkokalastusta korvaavaa pyyntimuotoa. Kuhan verkkokalastuksella on suuri merkitys kotimaisen kalan käytölle, vapaa-ajankalastukselle ja kaupalliselle kalastukselle. Esimerkiksi Saimaan kuhasaaliin arvo vähittäiskaupassa on lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaupallisesta kuhasaaliista 90 % on verkoilla pyydettyä ja ahvensaaliista 70 %.

– Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta sekä hyvästä yhteistyöstä hyötyvät sekä norppa että kalastus. Vesialueen omistajat ja paikalliset ihmiset osallistuvat pesälaskentoihin, keino- ja lumipesien tekoon, valvontaan, tiedotukseen ja norppaturvallisen kalastuksen edistämiseen, Hentinen korostaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pohjois-Savon ELY-keskus, kalastusbiologi Teemu Hentinen, p. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi

Kuvat

Kuva: Jouni Koskela. Vapaa julkaistavaksi.
Kuva: Jouni Koskela. Vapaa julkaistavaksi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kierrätyslannoitteiden saatavuuden ja käytön lisääminen on huoltovarmuuskysymys30.1.2023 11:52:38 EET | Tiedote

Kierrätyslannoitteiden saatavuuden ja käytön lisääminen on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Äkillisesti muuttuneessa maailmantilanteessa on ollut vaikeaa olla huomaamatta fossiilisten lannoitteiden suurta hinnanvaihtelua ja saatavuuden vaikeutumista. Elintarvikehuollon perustana on toimintavarma alkutuotanto, johon fossiilisten lannoitteiden markkinamuutokset ovat kovasti vaikuttaneet.

Helpotusta teknologiateollisuuden ja sosiaali- ja terveysalan osaajapulaan: Uusia valtakunnallisia palveluita työperäiseen maahanmuuttoon25.1.2023 11:01:15 EET | Tiedote

Uusien palvelupakettien tavoitteena on, että työnantajat saavat valmiita ammatti- ja erityisosaajia töihin Suomeen. Tarvittava osaaminen on tunnistettu ja testattu sekä työssä tarvittava suomen kieli on koulutettu jo lähtömaassa. Työnantajille tarjotaan räätälöityä palvelua, jossa työnantajan maksuosuus on puolet.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Sun 2 Oy:n Huittisten aurinkovoimalahankkeen YVA-ohjelmasta (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.1.2023 09:40:51 EET | Tiedote

Sun 2 Oy on toimittanut 20.10.2022 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman, joka koskee teollisen mittaluokan aurinkovoimalan toteuttamista Huittisiin. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin 3 kilometriä lounaaseen Lauttakylän taajamasta ja rajautuu länsilaidaltaan Säkylän kunnan rajaan.

Fonden för en rättvis omställning FRO stärker regionernas livskraft och främjar den gröna omställningen (Södra Österbotten, Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland, Österbotten, Satakunta)18.1.2023 09:18:42 EET | Tiedote

Landskapen i Västra Finland får tillgång till sammanlagt 137,9 milj. € ny EU-finansiering under programperioden 2021–2027. Finansieringen kommer från EU:s nya fond för rättvis omställning, även känd under förkortningarna FRO eller JTF (Just Transition Fund). Hela Finland får 465 miljoner euro. Avsikten är att finansiera arbetsplatser och möjligheter till affärsverksamhet inom den gröna ekonomin samt att utveckla grön teknologi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme