Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sairaalapotilaiden ravitsemustilan arvioinnissa on puutteita – uudistettu ravitsemushoidon suositus tehostaa hoitoa

Jaa
Suomessa tulisi parantaa potilaiden ravitsemustilan arviointia. Mahdollinen vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.

Vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille, mutta sitä esiintyy erityisesti muun muassa pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja THL ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen yhtenä tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.

Useiden tutkimuksen mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia.

”Potilaan ravitsemustila ja vajaaravitsemusriski tulisi arvioida aina hoitoon tullessa, oli varsinainen hoitoon hakeutumisen syy mikä hyvänsä. Tällä hetkellä tämä toteutuu liian harvoin”, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

”Hyvä ravitsemus lisää potilaan elämänlaatua. Lisäksi potilaan tarpeenmukainen ravitsemushoito ja -ohjaus säästävät rahaa. Tämä on tärkeää huomioida hyvinvointialueilla juuri nyt, kun painitaan kasvavien kustannusten kanssa”, Schwab sanoo.

Uudistettu suositus määrittelee potilaalle tarjottavan ruoan laadun

Uudistetussa ravitsemushoitosuosituksessa on muun muassa vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta. Lisäksi perusruokavalikoimaan on lisätty kasvisruokavaliot lihaa sisältävän ruokavalion rinnalle.

Suositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista.

”Suositukset koskevat kaikkia potilaita vauvoista vanhuksiin. Suosituksessa kuvataan, miten potilaiden ravitsemusta tulee hoitaa eri sairauksissa. Miten esimerkiksi laihtuneen, vajaaravitun potilaan ravinnon saantia tehostetaan ja miten proteiinin saantia parannetaan ruoalla tai kliinisillä ravintovalmisteilla tai millaista ruokaa tarjotaan suolistoleikatuille ja nielemishäiriöissä”, Schwab kertoo.

Perustana kansainväliset suositukset, tutkimusnäyttö ja laaja asiantuntijatyö

Suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Sen on laatinut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on käynyt läpi erittäin laajan tieteellisen kirjallisuuden kaikkien suosituksessa esitettyjen sairauksien osalta. Lisäksi suositusluonnos oli julkisesti kommentoitavana.

”Suosituksen laatiminen oli perinpohjaisin työ, mitä eri kohderyhmien ravitsemussuosituksia varten VRN:ssä on tehty. Se on arvokas opas uusille hyvinvointialueille ravitsemushoidon ja sairaalaruokailun yhteiskehittämiseen ja laadun turvaamiseen”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

”Suositus tulee ottaa kattavasti käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja huolehtia, että jokainen potilaiden ravitsemushoitoon osallistuva tuntee sen sisällön ja käyttää sitä työssään.”

Lisätiedot

Ravitsemushoitosuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 3/2023. Verkkojulkaisu.

Painetun julkaisun voi ostaa THL:n kirjakaupasta.

Ravitsemushoito - Ruokavirasto

Ursula Schwab
professori, asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja
Itä-Suomen yliopisto
puh. 029 445 4528
etunimi.sukunimi@uef.fi

Arja Lyytikäinen
pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
puh. 050 409 9860
etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme