Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Sairastavuusindeksi: Hyvinvointialueiden väliset erot ovat selkeät, mutta koko maassa sairastavuus on vähentynyt

26.4.2022 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jaa

Hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja sairastavuudessa. Sairastavuusindeksin mukaan terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, sairaimmat Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä.

Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa sairastavuus on suurinta Kuopiossa, Oulussa ja Kotkassa, pienintä Espoossa ja Helsingissä. Vaikka suurimman sairastavuuden kaupunkien tilanne näyttää johtuvan osittain eri sairauksista, yhteistä on se, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä vakavat mielenterveyden häiriöt ovat niissä keskimääräistä yleisempiä.

Sairastavuuden erojen taustalla on elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Tulokset eivät kuvaa koronaepidemian hoidosta syntyneen palvelu- ja hoitovelan mahdollisia vaikutuksia tuloksiin, sillä aikasarja ei ulotu koronaepidemiaan saakka.

Kuva 1. Sairastavuusindeksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017–2019. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. (Koko Suomi = 100.)

Sairastavuuden osaindekseissä erilaisia kehityskulkuja

Suomalaisten sairastavuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Sairausryhmittäin tarkasteltuna havaitaan kuitenkin erilaisia kehityskulkuja. Esimerkiksi syöpäindeksi on hieman kasvanut ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi on puolestaan pienentynyt vuosina 2000–2019 eri puolilla maata.

-        Sairausryhmittäisten kehityskulkujen taustalla on erilaisia tekijöitä. Syöpäindeksi kuvaa syöpätauteihin sairastumisen yleisyyttä ja indeksin kasvu johtuu muun muassa syövän varhaisdiagnostiikan kehittymisestä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi puolestaan kuvaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuutta työikäisistä, ja sen laskun taustalla on muun muassa pitkäaikaisten ja kuormittavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrän väheneminen, mutta todennäköisesti myös muutokset perusteissa, joilla työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä.

Sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan, jonka vertailuluku on 100. Mitä pienempi kaupungin, kunnan tai maakunnan luku on, sitä terveempää väestö on.

Sairastavuusindeksin tulkinta

Sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän vakavaa sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat ja dementia.

Sairastavuusindeksistä julkaistaan sekä ikävakioitu että ikävakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi puolestaan kuvaa alueen todellista sairaustaakkaa, sillä se huomioi ikääntyneiden määrän.

Nyt päivitetty sairastavuusindeksi perustuu vuosien 2000–2019 tietoihin. Tietotuotantoa kehitetään jatkossa uudeksi kansalliseksi terveysindeksiksi.

Lisätietoja:

THL:n sairastavuusindeksi https://thl.fi/sairastavuusindeksi

Tulokset karttoina ja profiileina Terveytemme.fi-palvelussa https://terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/

Tulokset taulukkoina ja avoimena datana Sotkanet.fi-palvelussa https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=284

Kansallinen terveysindeksi https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-terveysindeksi

Seppo Koskinen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 8762
etunimi.sukunimi@thl.fi

Timo Koskela (medialle apua data-asioissa)
erikoissuunnittelija, THL
puh. 029 524 6845
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

hyvinvointialuesairastavuus

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva 1. Sairastavuusindeksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017–2019. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. (Koko Suomi = 100.)
Kuva 1. Sairastavuusindeksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017–2019. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. (Koko Suomi = 100.)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Helle aiheuttaa ongelmia Suomen sairaaloissa – tiloja tulisi voida viilentää nykyistä paremmin 17.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. ”Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioiv

Lasten akuutteja maksatulehduksia havaittu useissa Euroopan maissa – Suomessa ei viitteitä tapausten lisääntymisestä12.5.2022 12:41:05 EEST | Tiedote

Britanniassa on todettu useita lasten maksatulehdus- eli hepatiittitapauksia huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun alkuun mennessä varmistettuja tapauksia oli yhteensä 163. Britannian lisäksi muissa Euroopan talousalueen maissa on todettu samaan aikaan noin sata tapausta ja muualla maailmassa noin 450. Suomessa ole havaittu viitteitä lasten akuuttien maksatulehdusten lisääntymisestä. Kaikki sairastuneet ovat olleet alle 16-vuotiaita, useimmat 2–5-vuotiaita. Valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Vain muutamissa tapauksissa sairastuneella on ollut yhteys toiseen sairastuneeseen. Sairastuneiden yleisimpiä oireita ovat olleet ihon kellastuminen, oksentelu, ulosteiden muuttuminen vaaleiksi, ripuli, pahoinvointi ja väsymys. Osalla lapsista oli sairastumista edeltävien viikkojen aikana ollut vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Osa sairastuneista on tarvinnut sairaalahoitoa, ja pienelle osalle on jouduttu tekemään maksansiirto. Aiheuttajaksi epäillään adenovirusinfektiota Maksatulehdusten aihe

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme