Jarkko Eloranta totesi, että Suomi on pärjännyt koronavuoden taloudellisesti mitattuna hyvin – kiitos sopimisen kulttuurin. Hänen mielestään tällä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin.

- Näinä vaikeina aikoina tarvitaan vastuunkantajia, ei rivistä taakse poistuvia. Palkansaajat kantoivat vastuuta omalla kukkarollaan kikyssä, kantoivat vastuuta omalla kukkarollaan kevään koronapaketeissa ja ovat ottaneet tosiasiallisesti käyttöön vientivetoisen työmarkkinamallin. Emmekä taida työllisyysneuvotteluistakaan saada tulosta ilman palkansaajien panosta.

Työllisyyden edistäminen vaatii myös työelämän muutosta. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri jaSAK:n työolobarometri kertovat samaa karua kieltään: työssä koetaan kiirettä, painetta, riittämättömyyttä, jaksamisen ongelmia ja mielenterveyden horjumista.

- Olemme ymmärtäneet, että työtä pitää muokata työkykyyn sopivaksi, mutta ymmärrys ei vielä ole jalostunut laajamittaisiksi teoiksi. Nyt on aika muuttaa tietomme, kokemuksemme ja kauniit pyrkimyksemme teoiksi. Hyvää johtamista ei voi lailla säätää, mutta monia asioita voidaan edistää normeilla ja kannusteilla. Nyt olisi aika toteuttaa niitä, Jarkko Eloranta sanoi puheessaan.

- Inhimillisempi työelämä on mahdollinen ja se on myös mahdollisuus nostaa työllisyyttä.

Kuka tahansa osaa rikkoa, mutta nyt etsitään rakentajia

Eloranta puhutteli puheessaan suoraan työnantajajärjestöjä. Hän painotti, että sopimisen kulttuuri hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia.

- Yritykset eivät kaipaa riskejä ja yllätyksiä – ne kaipaavat hallintaa ja ennustettavuutta. Ja sitä pystyy tarjoamaan toimiva valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä. Siitä ei irtoa selkävoittoja kummallekaan osapuolelle. Se jyskyttää tasaisen varmaa ja ennustettavaa tulosta talouden ja työmarkkinoiden rakentamiseksi.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että Metsäteollisuus ry:n ratkaisu lopettaa työehtosopiminen on yrityksille riski ja hyppy pimeyteen.