– Hallitus ei voi omilla toimillaan poistaa inflaatiopiikkiä, mutta se voi helpottaa niiden ahdinkoa, joihin hintojen nousu osuu pahiten. Julkisen talouden kannalta on parempi keskittyä täsmätoimiin kuin kalliisiin veronkevennyksiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa.

Matkakuluvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen ja sähkön tarjonnan lisääminen esimerkiksi tehoreserviä hyödyntämällä lieventäisivät hintapiikin haittoja. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen olisi työllisyydenkin näkökulmasta hyvä tapa tukea palkansaajia taloudellisesti.

Isot veronkevennykset heikentäisivät julkista taloutta entisestään. Kasvavat alijäämät lisäisivät painetta tehdä myöhemmin leikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin tai sosiaaliturvaan. Jo nyt hallitus suunnittelee osana työllisyystoimiaan työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisen toteuttamista tavalla, joka johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin.

– Pienituloisten ja pätkätyöläisten sosiaaliturvasta leikkaaminen on aina kohtuutonta. Varsinkin nyt, kun hinnat nousevat ja ihmisten elämässä on muutenkin epävarmuutta, hallituksen pitäisi perua suunnittelemansa leikkaukset, Eloranta sanoo.

SAK on aiemmin esittänyt korjauspakettia, joka poistaisi työssäoloehdon euroistamiseen liittyvät epäkohdat.

Korkea inflaatio lisää syksyn ja talven työehtoneuvotteluiden vaikeuskerrointa entisestään. Sen takia SAK on esittänyt ostovoimasopimusta, jossa työehtosopimusten syntymistä helpotettaisiin veronkevennysten sijaan siirtämällä sivukuluja palkansaajilta työnantajille.

– Kilpailukykysopimuksessa sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajille. Siirrettyjen maksujen palauttaminen takaisin työnantajille tukisi palkansaajien ostovoimaa ja helpottaisi työehdoista sopimista, Jarkko Eloranta perustelee.

SAK:n näkemyksiä hallituksen vuoden 2023 talousarvioneuvotteluihin