Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Miksi Suomeen muutti ennätysmäärä työntekijöitä?

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu vuoden 2022 ennätysmäiseen nettomaahanmuuttoon: 35 000 ihmistä. Siis se määrä ihmisiä, joka jää jäljelle, kun Suomesta pois muuttaneet vähennetään tänne muuttaneista. Lisäksi Suomeen tulijoista yli 20 000 ihmistä tuli tänne nimenomaan töihin: joko EU-maista tai sitten muualta työluvan saaneena. Heillä oli siis valmis työpaikka odottamassa.

Vielä muutama vuosi sitten nettomaahanmuuton arveltiin pysyvän 15 000 hengen tietämissä. Mitä on tapahtunut, kysyy Telan Janne Pelkonen työ- ja elinkeinoministeriön johtavalta asiantuntijalta Katri Niskaselta videohaastattelussa. Jakso on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

- Erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin osaajapula on tullut niin sanotusti ihmisten iholle. Se ja ylipäänsä altistuminen kansainvälisille kollegoille on kääntänyt tutkitustikin suomalaisten ja tietysti myös työnantajien asenteita suopeammaksi työperäiselle maahanmuutolle, Niskanen sanoo.

Niskanen sanoo, että tällä hallituskaudella oleskelulupien käsittelyaikojen kaltaiset kesto-ongelmat on saatu hyvälle tasolle järjestelmätason muutoksilla. Työtä on tehty myös erilaisten osaajien houkuttelemiseksi juuri Suomeen. Ensimmäistä kertaa Suomi on valinnut neljä osaajahoukuttelun kärkikohdemaata: Intia, Vietnam, Brasilia ja Turkki.

Niskaselle työperäisen maahanmuuton kasvu ei ollut yllätys.

– Kasvu-ura on ollut näkyvissä. Uskon, että ensi vuosi voi olla taas uusi ennätysvuosi, elleivät politiikan olosuhteet tai muut olosuhteet merkittävästi muutu, hän sanoo.

Jos nykyluvuista tulee uusi normi, sillä on huimia vaikutuksia myös suomalaisen työeläketurvan rahoituksen kestävyyteen.

- Jos nettomaahanmuutto olisi pysyvästi 25 000 henkilöä vuodessa, se helpottaisi työeläkkeiden maksupainetta noin kaksi prosenttiyksikköä hyvin pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää on muistaa, että ansioihin perustuva työeläke on tärkeä asia Suomeen työn perässä muuttaneille. Työeläke kulkee mukana riippumatta siitä, vaihtuuko työpaikka tai maa työuran aikana, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Valtio muuttunut mahdollistajasta edistäjäksi

Intiassa Suomi on tehnyt itseään näkyväksi jo aiemmin ja se saattaa jo näkyä siinä, että Intiasta Suomeen töihin ja opiskelemaan hakevien määrä on kasvanut. Keväällä 2023 valtio on aloittanut osaajien houkuttelutyön myös kolmessa muussa maassa. Tärkeä osa sitä työtä on luoda verkostoja, joiden kautta voidaan tunnistaa mahdollisimman eettisiä yhteistyökumppaneita suomalaisille yrityksille ja rekrytointifirmoille.

- Valtio tai kunnat eivät saa sotkea markkinoita tai viedä leipää yksityisten rekrytointipalvelujen suusta. Mutta voi sanoa, että jos valtio oli ennen mahdollistaja, niin nyt on siirrytty työperäisen maahanmuuton edistämiseen, Katri Niskanen sanoo.

Hän uskoo, että on mahdollista viedä valtion tekemistä siksi vielä uudelle tasolle. Esimerkiksi Saksa tekee jo kumppanimaidensa kanssa niin, että kun sairaanhoitaja opiskelee lähtömaassaan, niin sikäläiseen tutkintoon on räätälöity sisään saksalaisen sairaanhoitojärjestelmän osaamisvaatimuksia ja saksan kielen opinnot alkavat hyvissä ajoin.

- Mikään ei estä myös meitä tällaiseen ryhtymästä. Siihen on toki matkaa, Niskanen jatkaa.

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.

Lue lisää täältä.