Lastensaanti on muun muassa polarisoitunut. Lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alempien koulutustason miesten ja myös vähän koulutettujen naisten kohdalla.

Miten yhteiskunnassa voitaisiin tukea lapsitoiveiden toteutumista paremmin? Yliarvioimmeko lapsiarjen haasteita? Aliarvioimmeko haasteet, joita voi ilmetä, kun lapsia päättää hankkia? Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen haastattelee jaksossa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirchia. Video katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla. 

Kyse ei ole pelkästään resursseista kuten rahasta. Syyt siirtää toivottua lastensaantia vaihtelevat lapsettomien ja pienten lasten vanhempien välillä. On kyse monisyisestä koetusta epävarmuudesta.

”On esimerkiksi havaittu, että luottamus toisiin ihmisiin – tai sen puute – vaikuttaa lapsensaanti-ihanteisiin jopa vahvemmin kuin sosiaaliluokka”, kuvaa Rotkirch taustoittavassa jutussa.

Eläkejärjestelmän näkökulmasta on kyse tulevaisuuden eläkkeistä ja niiden rahoittamisesta. Työikäisten määrä on merkittävä tekijä, sillä valtaosa eläkkeistä maksetaan työstä kerättävillä eläkemaksuilla.

Suhteellisen pienikin nousu toteutuneessa lapsiluvussa lähes poistaisi eläkemaksujen korotuksen maksupaineen.

”Jos jokainen suomalainen saisi 1,6 lasta, niin tämä lähes poistaisi eläkemaksujen korotuspaineen, joka on arvioitu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmassa, jos yhteiskunnallinen kehitys muuten jatkuisi radallaan”, sanoo Pelkonen.

Pelkonen selvittää videosarjassa Suomen hyvinvoinnin suuria arvoituksia. Sarja pureutuu tekijöihin, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota. Mitä me kuluttajina emme näe alustatyössä? Mitä tapahtui koulutuksen ihmemaalle?