Tilastokeskuksen mukaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 70 000–80 000:lla parinkymmenen vuoden aikana. Yksin- ja pari henkeä työllistävät mikroyrittäjät rinnastuvat mikro- ja pienyrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Hanénin mukaan enemmän palkansaajaan kuin suurempiin työnantajayrityksiin. Siksi hänen mukaansa yrittäjän pitäisi maksaa eläkettä todellisesta ansainnastaan, ihan niin kuin palkansaajankin. Riippumatta siitä kuinka eurosi ansaitset, niin eläketurvaa pitäisi kertyä samalla tavalla, Hanén sanoo.

Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen haastattelee Hanénia Salaisuuksien jäljillä -jaksossa. Video katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on työtulon käsite. Työtulo määrittää yrittäjän eläkevakuutusmaksun tason ja vaikuttaa siihen, paljonko eläkettä kertyy. Vanhuuseläkkeen lisäksi kysymys on myös työkyvyttömyyseläkkeistä, ja yrittäjällä myös muu sosiaaliturvan taso eli sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja työttömyysturva sekä vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvaustaso ovat sidoksissa YEL-työtulon tasoon.

– Näyttää siltä, että haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa oleville pienyrittäjille sosiaalivakuutuksen antama turva on hyvin tärkeä ja arvostettu asia, huomauttaa Pelkonen.

Pelkosen mielestä tärkeintä on, että yrittäjien työeläketurva ei perustu jatkossakaan edes osittaiseen vapaaehtoisuuteen, jota esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ehdottanut.

– Paremminkin tavoitteeksi tulisi asettaa yrittäjän eläkelain vähimmäisrajojen lähentyminen vastaamaan palkansaajien matalaa kynnystä työtulojen vakuuttamiselle ja eläkkeen kertymiselle, hän ehdottaa.

Yrittäjäeläkkeiden rahoitusta ei ratkaista yhdessä yössä

Yrittäjien eläkelakia päivitettiin vuoden alusta, ja eduskunta edellytti, että valtioneuvosto jatkaa uudistamista. Yrittäjien eläkkeiden rahoitus on yksi keskustelun vaikeista kysymyksistä. Kasvava osa yrittäjien eläkkeistä katetaan valtion rahalla.

Hanénin mielestä yrittäjäeläkkeitä varten pitäisi rahastoida kuten palkansaajienkin työeläkkeissä.

– Valtio voisi esimerkiksi lainata alkupääoman, joka maksettaisiin koron kanssa takaisin. Vaihtoehtoja on. Nyt puhutaan pitkästä, parinkymmenen vuoden jänteestä, jolla muutos tehdään. Ei tätä yhdessä yössä ole tarkoitus ratkaista, sanoo Hanén.  

– Yrittäjien eläkerahastoinnin aloittamista kannattaisi ainakin selvittää. Jos yrittäjäeläkkeitä varten saataisiin kerättyä rahastoja, nyt voimakkaassa kasvusuunnassa olevaa valtion osuutta voitaisiin hillitä pitkällä aikavälillä. Rahastointi helpottaisi rahoitushaastetta, mutta siihen liittyy monta isoa muttaa, sanoo Pelkonen.

Tela perkasi vastikään YEL-rahastointiin liittyviä kysymyksiä ja vaihtoehtoja artikkelissaan.

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.