Salaperäinen EGS ja graffitin anatomia
EGS on Suomen tunnetuimpia graffititaiteilijoita mutta myös suunnittelija ja kuvataiteilija. Hän on matkustellut Virossa 1980-luvulta lähtien ja maalaa graffitinsa usein ränsistyneisiin, maan neuvostomenneisyydestä muistuttaviin rakennuksiin syrjäseuduilla. EGS käsittelee teoksissaan muistojensa kautta sekä yhteiskunnan että kuvataiteen historiaa ja lapsuuttaan varjostanutta kylmän sodan ilmapiiriä.
This Could Go on Forever -julkaisu- ja näyttelykokonaisuus esittelee taiteilijan teosprosessin, jossa yhdistyvät graffiti ja taidelasi: Virolaisen teollisuusrakennuksen seinään spraymaalilla toteutettu teos dokumentoidaan ja sen pohjalta tehdään kolmiosainen lasiveistos Riihimäellä. Valmis veistos puolestaan on otettu mukaan seuraavalle matkalle Viroon, ja sen pohjalta tehdään uusi maalaus, joka dokumentoidaan, ja niin edelleen.
Graffitien dokumentointi onkin tärkeällä sijalla EGSin tuotannossa ja teosprosessissa, sillä kukaan ei voi tietää, kuinka pitkään graffitit – tai ne seinät, joille ne on maalattu – ovat olemassa. Hän kuvaa prosessin kaitafilmille, ja lisäksi osa teosprosessin valokuvista on otettu neuvostovalmisteisilla kameroilla.
Julkaisun kirjoittaja on Serlachius-museoiden amanuenssi, FT Tomi Moisio, joka on myös kuratoinut Serlachius-museo Göstassa avautuvan samannimisen näyttelyn. Lisäksi julkaisuun sisältyy EGSin ja Moision keskustelu teosprosessin kysymyksenasetteluista sekä musonjohtaja, FT Pauli Sivosen esipuhe.
This Could Go on Forever
Parvs ja Serlachius-museot, 2022
64 sivua, nidottu, kotelo
Kielet: suomi, englanti, viro
Kirjoittajat: Tomi Moisio, Pauli Sivonen (esipuhe)
EGSin näyttely This Could Go on Forever on esillä Serlachius-museo Göstassa Mäntässä 24.9.2022–5.3.2023.
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, p. 040 684 9188, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätietoa näyttelystä sekä taiteilijan haastattelupyynnöt:
Susanna Yläjärvi, tiedottaja, Serlachius-museot, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme