Salon Mathildedahliin kylätie

Kylätiellä autoille on varattu normaalia kapeampi ajorata ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä ajetaan moottoriajoneuvoilla tien keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulkijat käyttävät tien piennarta. Kohtaamistilanteessa autot väistävät tilapäisesti pientareelle. Kylätiellä voidaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ilman uuden väylän rakentamista. Salon Mathildedahlin ruukkikylän asukkaat ovat toivoneet keskustan läpi kulkevan Tullintien (mt 12089) muuttamista nk. kylätieksi.
Tullintien nykyinen nopeusrajoitus on 40 km/t, ja sillä on noin 400 päivittäistä käyttäjää vuorokaudessa. Kylätiejärjestelyssä Bremerintien ja Tullintien liikennejärjestelyitä muutetaan 1,3 kilometrin eli koko nykyisen 40 km/h nopeusrajoitusalueen matkalta. Ajoradan keskeltä varataan moottoriajoneuvoliikenteelle kaksisuuntainen 3 metriä leveä kaista, jonka molemmin puolin varataan noin 1,5 metriä leveät tilat ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen käyttöön. Moottoriajoneuvojen kohtaaminen tapahtuu osittain reuna-alueiden kautta. Samalla tien nopeusrajoitus lasketaan 30 km:iin/t.
Kylätie toteutetaan tässä vaiheessa maalimerkinnöin ilman tien uudelleen päällystystä. Mikäli ratkaisu jää pysyväksi, tehdään uudelleen päällystyksen yhteydessä tiemerkinnät kestävänä massamerkintänä. Kylätiejärjestelyt valmistuvat toukokuussa. Kylätien molempiin päihin sijoitetaan tärinäraidat parantamaan järjestelyjen havaittavuutta. Lisäksi molempiin päihin sijoitetaan opastetaulut kylätien periaatteesta.
- Kylätie soveltuu kohteisiin, joissa autoliikenne ei ole kovin vilkasta ja joissa erillistä jalankulun ja pyöräliikenteen väylää ei ole mm. kustannussyistä järkevää rakentaa. Kylätiellä pyritään rauhoittamaan henkilöautoliikenteen nopeuksia ja lisäämään eri käyttäjäryhmien kokemaa liikenneturvallisuutta. Kylätie onkin kustannustehokasta tapa parantaa kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita. Erityisesti Hollannissa vastaavia tiejaksoja on toteutettu mittavasti 70-luvulta lähtien, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Kylätielle esitetyt toimenpiteet edustavat Suomessa uutta ajattelua. Vastaavia toteutuksia löytyy kotimaasta muutamia, mm. Hattulasta, Pyhtäältä ja Espoon ja Vantaan rajalta. Mathildedahlin kylätie on ensimmäinen kylätiekohde Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.
Näin liikut kylätiellä
- Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulku käyttävät tien piennarta.
- Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään reuna-aluetta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.
- Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskikaistalle. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.
- Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä pientareelle vain, jos pientare on vapaa. Jos pientareella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.
Katso myös oheinen video, miten kylätiellä liikutaan: https://www.youtube.com/watch?v=VxiZNis_Lv0
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, p. 0400 824 207 ja liikennejärjestelmäasiantuntija Piritta Keto, p. 050 380 7760
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku
0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kesän päällystysohjelma lyhin vuosikymmeniin29.3.2023 12:18:28 EEST | Tiedote
Kesän 2023 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Rahaa teiden päällystämiseen on käytettävissä noin 16 M€. Se on noin neljäsosan viimevuotista vähemmän. Samaan aikaa kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Päällystysohjelman pituus on noin 135 km, mikä on alle puolet viimevuotisesta. Päällystystyöt painottuvatkin vilkkaasti liikennöidyille teille. Muiden teiden korjaus on päällysteiden paikkauksen varassa.
Okku Kalliokoski utnämnd till tjänsten som direktör för ansvarsområdet N vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland28.3.2023 11:07:58 EEST | Tiedote
Arbetsminister Tuula Haatainen har utnämnt Okku Kalliokoski till direktör för ansvarsområdet för näringarna, arbetskraften och kompetensen vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland för tiden 1.4.2023–31.3.2028.
Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi28.3.2023 10:57:05 EEST | Tiedote
Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Okku Kalliokosken ajalle 1.4.2023-31.3.2028.
Sepelin poisto aloitetaan tärkeimmiltä pääpyöräreiteiltä heti kelien salliessa21.3.2023 14:47:06 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on meneillään kokeilu liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjausten aikaistamisesta Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Kokeilussa harjaukset pyritään tekemään määritellyillä väylillä maaliskuun loppuun mennessä. Toistaiseksi kelit ovat monin paikoin vielä melko talvisia. Urakoitsijat seuraavat sääennusteita ja ryhtyvät sepelin poistoon heti kelien salliessa.
I februari minskade antalet arbetslösa något i Egentliga Finland21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Vid Egentliga Finlands arbets och näringsbyrå fanns i slutet av februari 20 700 arbetslösa arbetssökande. I februari brukar antalet arbetslösa vanligen minska jämfört med januari och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa minskade med 300 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. något snabbare än i hela landet generellt (3%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 300 (13 %) personer jämfört med året innan. I slutet av februari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,0 %, vilket är 0,5 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än genomsnittet för hela landet (9,7%). I februari var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen och Saloregionen. I Saloregionen var antalet arbetslösa ändå nästan oförändrat. Jämfört med året innan fann
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme