Samassa kunnossa oleva asiakas voi saada vähemmän hoitoaikaa kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoivassa

Kotihoidon asiakas saa hoitoaikaa työntekijöiltä keskimäärin hieman yli puoli tuntia päivässä (noin 38 minuuttia). Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaan päivittäinen hoitoaika on puolestaan keskimäärin noin kolme kertaa enemmän (noin 117 minuuttia). Suurin osa hoitoajasta koostuu arjen perustoiminnoista kuten syömisessä ja hygieniassa auttamisesta. Asiakkaiden hoitoon kuluva aika on melko selkeästi yhteydessä heidän kuntoonsa, mutta hoitopaikalla on suuri merkitys: ympärivuorokautisessa hoidossa samankuntoisenkin asiakkaan hoitoajat ovat selvästi korkeampia kuin kotihoidossa.

Tiedot käyvät ilmi THL:n Aikamittaus-hankkeen selvityksestä, joka koskee asiakkaiden saamaa hoitoaikaa ikäihmisten palveluissa.

Kotihoidon asiakkaiden fyysinen toimintakyky ja kognitio ovat keskimäärin parempia kuin ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden, minkä vuoksi he tarvitsevat vähemmän apua arjen perustoiminnoissa. Tämä selittää hoitoaikojen eroja. Joissakin kuntoisuusluokissa avuntarpeeltaan samankaltaiset asiakkaat saavat kuitenkin kotihoidossa jopa puolet vähemmän hoitoaikaa verrattuna ympärivuorokautiseen hoitoon.

”Tämä voi olla huolestuttavaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Voidaan kysyä, onko kotihoidossa palvelun määrä riittävää. Työntekijät puolestaan ovat huolissaan asiakkaista ja kuormittuvat, kun eivät ehdi tehdä kaikkea asiakkaan luona,” sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.

Kotihoidon asiakkaan luona voi käydä suuri määrä eri työntekijöitä

Kotihoidon asiakkaan luona käy keskimäärin viisi eri kotihoidon työntekijää viikossa yhteensä yhdeksän kertaa. Lisäksi osan asiakkaista luona käy myös tukipalvelujen henkilöstöä sekä yksikön ulkopuolisia työntekijöitä, keskimäärin noin neljä kertaa viikossa.

Asiakkaat, joiden luona käydään vähintään kolme kertaa päivässä (13%), saavat päivittäistä hoitoaikaa keskimäärin 90 minuuttia ja heidän luonaan käy keskimäärin noin 10 eri kotihoidon työntekijää viikossa.

”Hoidon jatkuvuus ja laatu sekä asiakkaan turvallisuuden tunne voivat heikentyä, jos asiakkaan luona käy liian monta työntekijää. Tämä voi vaikuttaa myös hoitohenkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Olisi tärkeää, että asiakkaalla on tutut hoitajat ja työntekijällä kohtuullinen määrä asiakkaita aina kuin se on mahdollista,” sanoo THL:n tutkija Tiina Pesonen.

Näin tutkimus tehtiin

Aikamittaus toteutettiin kotihoidossa ensimmäistä kertaa. Ympärivuorokautisessa hoidossa mittauksella päivitetään 2000-luvun alun mittausten tietoja. Työntekijät kirjasivat työaikaansa toiminnoittain ja asiakkaittain. Kotihoidon puolelta mukana oli 1477 tunnistettua asiakasta, 17 eri kotihoidon yksiköstä. Ympärivuorokautisesta hoidosta tietoja löytyi 1538 asiakkasta, jotka olivat 44 eri yksiköstä.

Hoitoaikaan laskettiin työntekijöiden asiakasaika, mukaan lukien ryhmätoiminnot, etäkäynnit, sekä ulkopuolisten työntekijöiden käyntien sisältämä aika. Asiakasaika sisälsi asiakkaan luona tehdyn työ, mutta myös sellaista asiakasaikaa, jossa asiakas ei ollut läsnä. Kotihoidon tietoja täydennettiin perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteristä (Avohilmo).

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti: Asiakkaiden saama hoitoaika suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen ikäihmisten palveluissa - tuloksia Aikamittaushankkeesta

Yhteystiedot

Timo Sinervo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7231
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tiina Pesonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8347
etunimi.sukunimi@thl.fi