Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

SAMOK ja STTK: Suomella ei ole varaa jakaa tulevaisuuden työelämää voittajiin ja häviäjiin

Jaa

Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun ja työttömyys on loivassa laskussa. Positiivinen käänne on tapahtunut kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 25–34-vuotiaiden kohdalla. Nuorten aikuisten työllisyysaste on ollut laskussa pitkään ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikentynyt.

- Nuoret aikuiset eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä heille kuuluvalla tavalla. Hidas kiinnittyminen työelämään ja säädylliseen palkkatasoon lisäävät epävarmuutta. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Tämä kehitys on koko Suomen tulevaisuuden kannalta ongelma, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työelämässä olevien nuorten aikuisten ansiokehitys on heikko. Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi. Pienituloisuus ja osa-aikatyö ovat myös lisääntyneet nimenomaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

- Ensimmäinen työpaikka voi olla avain menestykselliselle työuralle. Työkokemus, harjoittelut ja osaamisen kartuttaminen mahdollistavat vakaamman työuran ja tulotason. Nuorten aikuisten tulojen kehitys on nähtävästi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäluokista. Sama ilmiö toistuu useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pätkätyöläisyys heijastuu toimeentuloon vielä eläkepäivilläkin, ja siksi meidän onkin tehtävä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi, SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen sanoo.

Nuoret aikuiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Osalle nuorista koulutus- ja työmahdollisuudet ovat entistä parempia, mutta samalla suomalaisten koulutustaso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Tällainen ilmiö voi entisestään vahvistaa polarisaatiota paitsi nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä, myös nuorten ikäluokkien sisällä.

- Nuorten aikuisten työllisyystilanne herättää meissä luonnollisesti huolta. Meillä ei ole varaa jakaa nuoria häviäjiin ja voittajiin. Oman elämän ja tulevaisuuden rakennuspalikoihin kuuluu olennaisesti usko omiin mahdollisuuksiin työelämässä, Jokinen korostaa.

- Meidän pitää politiikalla ja työelämän kehittämisellä pyrkiä kaikin keinoin nuorten aseman parantamiseen, jos haluamme estää jaon voittajiin ja häviäjiin. Myös meillä ay-liikkeessä on itsekritiikin paikka. Emme ole kyenneet kyllin voimakkaasti ajamaan nuorten asemaa niissä pöydissä, joissa meillä on vaikutusvaltaa, Antti Palola arvioi.

Yhteyshenkilöt

STTK, puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, varapuheenjohtaja Maria Jokinen, puh. 050 389 1001, maria.jokinen@samok.fi

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä21.1.2019 13:59Tiedote

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä Tiedote Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä. - Suomalaiset odottavat, että seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteis

STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä8.1.2019 10:56Tiedote

STTK esittää, että perhevapaauudistus on laitettava liikkeelle heti seuraavan hallituskauden alussa. Uudistus on valmisteltava kolmikannassa ja sille on varattava riittävä aika. Johtaja Katarina Murron mielestä pienillä muutoksilla ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa uudistusta. - Perhevapaauudistus on toteutettava ennen kaikkea perhemyönteisellä tavalla, jolla olisi myönteinen vaikutus myös syntyvyyteen. Työelämän epävarmuus vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten perheen perustamiseen. Uudistuksessa onkin otettava huomioon työelämän kehittäminen niin, että työelämän epävarmuutta voidaan karsia. Nuorilla pitää olla vakaa usko oman työuran kehittymiseen, Murto korostaa. Perhevapaauudistuksen tavoitteina on oltava tasa-arvon edistäminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Niiden myötä naisten työmarkkina-asema kohenee. - Äideille ja isille tulee kiintiöidä yhtä suuret vapaat, ja siksi isien kiintiötä on lisättävä nykyisestä. Tämä ohjaa asenteita yhteiskunnassa ja t

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen27.12.2018 09:29Tiedote

Eläkeuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta. - Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa eikä siihen liittyviä nopeita muutos- tai uudistustarpeita ole. Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä. - Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaista työeläkejärjestelmää on vuosikymmenien aikana hoidettu vastuullisesti ja eläkelupaus on pidetty. - Keskustelu tulevaisuuden eläkkeistä on tärkeää, sillä myös tulevien sukupolvien eläkelupaus on lunastettava. Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se

STTK torjuu perustulon, sosiaaliturvan rahoituspohja varmistettava14.12.2018 12:30Tiedote

Tiedote STTK järjesti tänään suurimpien eduskuntapuolueiden vaalipaneelin, jossa pääteema oli sosiaaliturvan uudistaminen. STTK esitteli myös oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. STTK:n mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, se on saatava vauhtiin seuraavalla vaalikaudella ja uudistusta on vietävä eteenpäin kokonaisuus kerrallaan. - Keskeinen asia on työn ja työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen torjunta. STTK:n kannustinmalli keskittyy palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamiseen. Parhaiten työllisyyttä ja osallisuutta tehostetaan uudistamalla työllisyyspalveluita, työttömän henkilökohtaisella kohtaamisella sekä vaikuttavilla, yksilölähtöisillä ja oikein kohdennetuilla palveluilla, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK uskoo sanktioiden sijaan kannustavuuteen. - Työn vastaanottamisen pitää jatkossa olla nykyistä kannattavampaa. STTK on suhtautunut ennakkoluulottomasti perustulokokeiluun ja kannattanut sen selvitystä, mutta

STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma13.12.2018 11:23Tiedote

Tiedote STTK esittää seuraavaan hallitusohjelmaan laajaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. - Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta, puheenjohtaja Antti Palola esittää. Tänään STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta. - Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme