Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

SAMOK ja STTK: Suomella ei ole varaa jakaa tulevaisuuden työelämää voittajiin ja häviäjiin

Jaa

Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun ja työttömyys on loivassa laskussa. Positiivinen käänne on tapahtunut kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 25–34-vuotiaiden kohdalla. Nuorten aikuisten työllisyysaste on ollut laskussa pitkään ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikentynyt.

- Nuoret aikuiset eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä heille kuuluvalla tavalla. Hidas kiinnittyminen työelämään ja säädylliseen palkkatasoon lisäävät epävarmuutta. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Tämä kehitys on koko Suomen tulevaisuuden kannalta ongelma, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työelämässä olevien nuorten aikuisten ansiokehitys on heikko. Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi. Pienituloisuus ja osa-aikatyö ovat myös lisääntyneet nimenomaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

- Ensimmäinen työpaikka voi olla avain menestykselliselle työuralle. Työkokemus, harjoittelut ja osaamisen kartuttaminen mahdollistavat vakaamman työuran ja tulotason. Nuorten aikuisten tulojen kehitys on nähtävästi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäluokista. Sama ilmiö toistuu useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pätkätyöläisyys heijastuu toimeentuloon vielä eläkepäivilläkin, ja siksi meidän onkin tehtävä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi, SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen sanoo.

Nuoret aikuiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Osalle nuorista koulutus- ja työmahdollisuudet ovat entistä parempia, mutta samalla suomalaisten koulutustaso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Tällainen ilmiö voi entisestään vahvistaa polarisaatiota paitsi nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä, myös nuorten ikäluokkien sisällä.

- Nuorten aikuisten työllisyystilanne herättää meissä luonnollisesti huolta. Meillä ei ole varaa jakaa nuoria häviäjiin ja voittajiin. Oman elämän ja tulevaisuuden rakennuspalikoihin kuuluu olennaisesti usko omiin mahdollisuuksiin työelämässä, Jokinen korostaa.

- Meidän pitää politiikalla ja työelämän kehittämisellä pyrkiä kaikin keinoin nuorten aseman parantamiseen, jos haluamme estää jaon voittajiin ja häviäjiin. Myös meillä ay-liikkeessä on itsekritiikin paikka. Emme ole kyenneet kyllin voimakkaasti ajamaan nuorten asemaa niissä pöydissä, joissa meillä on vaikutusvaltaa, Antti Palola arvioi.

Yhteyshenkilöt

STTK, puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, varapuheenjohtaja Maria Jokinen, puh. 050 389 1001, maria.jokinen@samok.fi

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

STTK:n hallitus: Jyrkät asenteet palkansaajia kohtaan heikentävät luottamusta ja yhteistyötä14.5.2018 13:28Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään työmarkkinoiden jyrkentyneistä asenteista. - Suomi on pieni maa, jossa kiistaton merkitys on eri osapuolten hyvillä suhteilla ja niiden kautta kehittyvällä luottamuksella. Vain luottamuksen pohjalta erilaisia näkemyksiä ja uusia avauksia voidaan sovittaa yhteen. Joidenkin yhteiskunnallisten vaikuttajien ja poliitikkojen asenne työmarkkinajärjestelmäämme kohtaan on jatkuvasti silmiinpistävän vihamielinen. Se sulkee heidät pois yhteistyöstä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. STTK:n hallitus korostaa, että edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. Neuvottelupöydissä pärjää yhteistyökyvyllä, luottamuksella, sitkeydellä ja hyvällä pelisilmällä. - Sanelulla, selkävoitoilla ja kiukuttelulla sen sijaan pelaa itsensä ulos. Näkemyseroista huolimatta vastapuolta on kunnioitettava. Kukaan ei voi toimia yksin eikä kukaan voi saada kaikkea. Suomella on takana pitkä huonon talouden ja työllisyyden aika. - Tänä aikana on tehty eläkeratkaisu, useita erittäin maltillisia p

LEHDISTÖKUTSU: Reilumpaa yritysverotusta EU:ssa – Mikä on Suomen linja?9.5.2018 10:47Kutsu

Monikansalliset yritykset pystyvät välttelemään veroja, ja EU-maiden välinen verokilpailu uhkaa muuttua kujanjuoksuksi kohti nollaverotusta. Mitä EU voi tehdä verotulojen turvaamiseksi? Mikä rooli Suomen tulee ottaa yhteistyössä? Näistä kysymyksistä keskustellaan maanantaina 14. toukokuuta klo 9.00 alkaen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan järjestämässä tilaisuudessa. Samassa yhteydessä järjestöt julkaisevat yhteisen kannanoton reilumman yritysverotuksen puolesta. Keskustelun pääpuhuja on elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tilaisuuden avaa ja järjestöjen verokannanoton esittelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, päätöspuheenvuoron pitää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilaisuudessa käydään myös paneelikeskustelu, johon osallistuvat kansanedustajat Harri Jaskari (kok) ja Eero Heinäluoma (sd), Vesa-Pekka Poutanen (EU-komissio) ja Taina Vallander (STTK). Paneelin juontaa Laura Häkli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme