Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

SAMOK ja STTK: Suomella ei ole varaa jakaa tulevaisuuden työelämää voittajiin ja häviäjiin

Jaa

Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun ja työttömyys on loivassa laskussa. Positiivinen käänne on tapahtunut kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 25–34-vuotiaiden kohdalla. Nuorten aikuisten työllisyysaste on ollut laskussa pitkään ja heidän asemansa työmarkkinoilla on heikentynyt.

- Nuoret aikuiset eivät pääse nauttimaan talouskasvun hedelmistä heille kuuluvalla tavalla. Hidas kiinnittyminen työelämään ja säädylliseen palkkatasoon lisäävät epävarmuutta. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Tämä kehitys on koko Suomen tulevaisuuden kannalta ongelma, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Työelämässä olevien nuorten aikuisten ansiokehitys on heikko. Nuorten aikuisten tulot eivät ole nousseet viime vuosina juuri lainkaan, kun muissa ikäryhmissä kasvua on tapahtunut selkeästi. Pienituloisuus ja osa-aikatyö ovat myös lisääntyneet nimenomaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa.

- Ensimmäinen työpaikka voi olla avain menestykselliselle työuralle. Työkokemus, harjoittelut ja osaamisen kartuttaminen mahdollistavat vakaamman työuran ja tulotason. Nuorten aikuisten tulojen kehitys on nähtävästi jäämässä jälkeen vanhemmista ikäluokista. Sama ilmiö toistuu useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pätkätyöläisyys heijastuu toimeentuloon vielä eläkepäivilläkin, ja siksi meidän onkin tehtävä kaikkemme tilanteen korjaamiseksi, SAMOKin varapuheenjohtaja Maria Jokinen sanoo.

Nuoret aikuiset eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Osalle nuorista koulutus- ja työmahdollisuudet ovat entistä parempia, mutta samalla suomalaisten koulutustaso on kääntynyt huolestuttavaan laskuun. Tällainen ilmiö voi entisestään vahvistaa polarisaatiota paitsi nuorten ja vanhempien ikäluokkien välillä, myös nuorten ikäluokkien sisällä.

- Nuorten aikuisten työllisyystilanne herättää meissä luonnollisesti huolta. Meillä ei ole varaa jakaa nuoria häviäjiin ja voittajiin. Oman elämän ja tulevaisuuden rakennuspalikoihin kuuluu olennaisesti usko omiin mahdollisuuksiin työelämässä, Jokinen korostaa.

- Meidän pitää politiikalla ja työelämän kehittämisellä pyrkiä kaikin keinoin nuorten aseman parantamiseen, jos haluamme estää jaon voittajiin ja häviäjiin. Myös meillä ay-liikkeessä on itsekritiikin paikka. Emme ole kyenneet kyllin voimakkaasti ajamaan nuorten asemaa niissä pöydissä, joissa meillä on vaikutusvaltaa, Antti Palola arvioi.

Yhteyshenkilöt

STTK, puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040 509 6030
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK, varapuheenjohtaja Maria Jokinen, puh. 050 389 1001, maria.jokinen@samok.fi

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan8.10.2018 06:30Tiedote

Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 53 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle. - Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivit

STTK ei hyväksy korjailtua hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamiseksi2.10.2018 10:44Tiedote

Tiedote Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt muutoksia esitykseen, jolla alun perin on ollut tarkoitus heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. STTK on jo aiemmin todennut, että järjestö ei hyväksy minkäänlaisia työsopimuslain muutoksia, joilla työntekijät asetetaan irtisanomisperusteiden osalta eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. - Tänään julkistettu ministeriön esitys ei tätä näkemystä muuta. Irtisanomisen helpottamisen rajan muuttaminen sen paremmin kuin työttömyysturvan karenssin lieventäminen eivät poista tosiasiaa, että esitys kohtelisi työntekijöitä edelleen eriarvoisesti, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Työmarkkinoille ei pidä luoda kahta raidetta sen suhteen, millä perusteilla työntekijöitä voidaan henkilöön liittyvin syin irtisanoa. - Se ei olisi yrityksen eikä työntekijän etu. Mitkään vaikutusarviot eivät myöskään puolla hallituksen esitystä, sillä asiantuntijoiden näkemyksen perusteella ei syntyisi lisää

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen26.9.2018 10:32Tiedote

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata. - Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme