Satakunnan elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymät ovat parantuneet

Satakunnan vientivetoisen talouden kehitys riippuu vahvasti siitä, kuinka nopeasti koronasta johtuvia rajoituksia päästään purkamaan ja miten tilanne keskeisillä vientimarkkina-alueilla kehittyy. Parantuneiden odotusten taustalla on oletus koronarokotusten ripeästä etenemisestä ja sen myötä tautitilanteen helpottumisesta sekä rajoitusten purkamisesta.

Hyviä merkkejä on kuitenkin olemassa, sillä alueen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet plussalle. Lisäksi Satakunnan tärkeimmän teollisuuden haaran, teknologiateollisuuden elpyminen on Suomessa käynnistynyt jo viime vuoden lopulla. Alueen meriteollisuudessa Rauma Marine Constructionsin tilanne näyttää valoisalta. Yhtiön tilauskanta ulottuu pitkälle kuluvan vuosikymmenen puoliväliin ja vastikään on varmistunut myös kahden uuden matkustaja-autolautan tilaus.

Alueen suuret teolliset ja infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit, kuten Metsä Fibren Rauman saha ja BASFin akkumateriaalitehdas Harjavallassa, ovat edenneet suunnitellusti. Uusista merkittävistä investointihankkeista ja saaduista tilauksista on raportoitu ympäri maakuntaa, esim. Nornickelin uutinen nikkelintuotantokapasiteetin merkittävästä laajennuksesta ja mm. Cimcorpin tilauskannan vahvistuminen. Myös bio- ja kiertotalouteen liittyviä, mittavia investointiaikeita on vireillä mm. Porissa ja Raumalla Critical Metalsin, Bioenergon ja Metsä Fibren toimesta.

Tapahtuma- ja kulttuurialan osalta tuleva kesä näyttää hyvin epävarmalta. Pori Jazz ilmoitti viime viikolla kuluvan kesän festivaalin peruuntumisesta. SuomiAreenan on jo aiemmin ilmoitettu toteutuvan hybridiversiona epidemiatilanteen ehdoilla. Em. tapahtumien talousvaikutukset olisivat normitilanteessa toteutuessaan merkittävät, esim. Pori Jazzin vaikutus aluetalouteen on arvioitu vuosittain työllisyyteen noin 150 henkilötyövuodeksi ja rahallisesti tapahtuma tuo aluetalouteen noin 27 miljoonaa euroa.

Osaavan työvoiman saatavuus on joillain aloilla edelleen ongelmallista, vaikka rekrytointiongelmat ovatkin hieman lieventyneet aiemmasta. Satakunnan pitkän ajan haasteet työvoiman saatavuuteen liittyen, kuten esimerkiksi yliopistotasoisen koulutuksen vähäisyys tai työikäisen väestön väheneminen, ovat myös ennallaan.

Työttömien työnhakijoiden määrä on Satakunnassa vielä korkeammalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Etenkin lomautettuja on edelleen huomattavasti tavanomaista enemmän. Lisäksi muun työttömyyden rakenteen vaikeutumisesta kielii se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi kasvanut. Näyttää siltä, että työttömyys alenee Satakunnassa lähikuukausina melko hitaasti. Työllisyyden nopeampi paraneminen edellyttäisi talouden pääsemistä selvemmin kasvu-uralle ja sitä kautta työvoiman kysynnän kasvun voimistumista. Positiivisena signaalina on se, että työnvälitykseen tulleita uusia työpaikkoja on alkuvuoden aikana avautunut enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

• Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2021 -raportti löytyy verkosta osoitteessa https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat

Alueelliset arviot talouden ja työllisyyden kehityksestä kootaan ELY-keskusten johdolla kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä TE-toimiston ja muiden alueen kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Satakunnassa alueellisten kehitysnäkymien kokoamiseen osallistuvat ELY-keskuksen ja Satakunnan TE-toimiston lisäksi Satakuntaliitto, Rauman seudun kunnat, Pohjois-Satakunnan kunnat, Prizztech Oy, Finnvera Oyj:n Lounais-Suomen alue, Satakunnan Yrittäjät ry, Satakunnan Teknologiateollisuus ry, Satakunnan ja Rauman kauppakamarit sekä alueen oppilaitoksista WinNova, Sataedu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskus.