Satelliittikuvat paljastavat: Myanmarin armeija käyttää poltetun maan taktiikkaa rohingyojen asuinalueilla

Amnestyn keräämä todistusaineisto osoittaa, että Myanmarin joukot ovat harjoittaneet poltetun maan taktiikkaa rohingya-vähemmistöjen asuinalueilla Rakhinen osavaltiossa. Viimeisen kolmen viikon aikana tapahtuneissa hyökkäyksissä maan armeija ja omankäden oikeutta käyttävät ryhmittymät ovat piirittäneet rohingyojen asuttamia kyliä, ampuneet pakenevia ihmisiä ja polttaneet taloja.

Tiedot perustuvat satelliittikuviin, palonhavaitsemisjärjestelmällä tulipaloista kerättyyn tietoon, paikan päältä saatuihin valokuviin ja videoihin. Lisäksi Amnesty on haastatellut kymmeniä silminnäkijöitä Myanmarissa ja Bangladeshissa.

Amnestyn kriisitutkija Tirana Hassanin mukaan tapahtumat täyttävät etnisen puhdistuksen tuntomerkit.

”Myanmarin joukot ovat sytyttäneet Pohjois-Rakhinen tuleen osana järjestelmällistä hyökkäystä, jonka tarkoituksena on savustaa rohingyat pois maasta.”

”Oikeudellisesti kyse on rikoksista ihmisyyttä vastaan – systemaattisista hyökkäyksistä ja siviiliväestön pakkosiirroista”, Hassan painottaa.

Laajamittaiset tuhopoltot kohdistettu rohingyoihin

Amnesty on havainnut ainakin 80 laajamittaista paloa asutuilla alueilla 25. elokuuta jälkeen. Myanmarin armeija käynnisti tuolloin sotilaallisen operaation Pohjois-Rakhinessa,kun joukko rohingyalaisia sissejä iski Myanmarin poliisin toimipisteisiin. Satellittisensoreilla ei ole havaittu vastaavan kokoisia tulipaloja viimeisen neljän vuoden aikana.

Satelliittikuvat osoittavat, että tuhopoltot on kohdistettu rohingyojen asuinalueisiin. Esimerkiksi Inn Dinin kylässä, on poltettu rohingyojen asuinalueita. Kylän alueet, joita muut etniset ryhmät asuttavat, on jätetty rauhaan. Myös Maungdaw’n kaupungissa rohingyojen asuttamat korttelit on tuhottu, kun muut alueet ovat säilyneet täysin vahingoittumattomina.

Hallituksen joukot ovat hyökkäysten takana

Silminnäkijät Rakhinen osavaltiossa ja pakolaiset Bangladeshissa kuvailevat Myanmarin joukkojen häikäilemättömiä toimintatapoja.

48-vuotias mies kertoi nähneensä, kuinka armeija ja poliisi hyökkäsivät hänen kotikyläänsä Maungdaw’n alueella:

”Kun armeija saapui, he alkoivat ampua peloissaan pakenevia ihmisiä. Näin, kuinka sotilaat tappoivat kaksi nuorta poikaa.”

”Kylässämme oli ennen 900 taloa, nyt enää 80 on jäljellä. Kylässä ei ole ketään edes hautaamassa ruumiita.”

Joillain alueilla paikalliset viranomaiset ovat varoittaneet kyläläisiä siitä, että heidän kotinsa tullaan polttamaan. Tämä viittaa siihen, että hyökkäykset ovat tahallisia ja suunnitelmallisia.

Myanmarin viranomaiset ovat kieltäneet joukkojensa syyllistyneen tuhopolttoihin ja väittävät rohingyojen polttaneen kotinsa itse.

”Myanmarin hallituksen väitteet, joiden mukaan rohingyat ovat syyllisiä tulipaloihin, ovat täyttä valetta.Tutkimuksemme osoittaa selkeästi, että hallituksen omat joukot ovat näiden hyökkäysten takana”, Tirana Hassan painottaa.

Sadat tuhannet paenneet tuhoja

YK:n arvion mukaan yli 370 000 rohingyaa on paennut Myanmarista Bangladeshiin viimeisten viikkojen aikana. Lisäksi kymmenet tuhannet rohingyat ovat paenneet Myanmarin rajojen sisäpuolella.

Pääosin muslimitaustaiset rohingyat kokevat systemaattista syrjintää buddhalais-enemmistöisessä Myanmarissa. Edellisen, vuoden 2016 lopussa käynnistetyn laajamittaisen sotilasoperaation aikana 87 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin.

Amnesty vaatii kansainvälistä yhteisöä tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi. Parhaillaan koolla olevan YK:n ihmisoikeusneuvoston täytyy hyväksyä vahva Myanmarin tilannetta koskeva päätöslauselma ja jatkaa Rakhinen tilannetta seuraavan tiedonkeruuvaltuuskunnan mandaattia.

”Kansainvälisen yhteisön on aika havahtua tähän painajaiseen”, Tirana Hassan sanoo.

”Aung San Suu Kyi’hin ja Myanmarin sotilasjohtoon on kohdistettava määrätietoisesti kansainvälistä painetta, jotta tämä verilöyly saadaan loppumaan.”

Amnesty on käynnistänyt vetoomuksen hyökkäyksen pysäyttämiseksi ja avustusjärjestöjen saamiseksi Rakhinen alueelle.