Amnesty International

Satelliittikuvat paljastavat: Myanmarin armeija käyttää poltetun maan taktiikkaa rohingyojen asuinalueilla

Jaa

Myanmarin armeija on polttanut rohingyojen asuttamia alueita maan tasalle. Järjestelmälliset hyökkäykset kiihdyttävät vainottuun vähemmistöön kohdistuvaa etnistä puhdistusta. Amnesty vaatii kansainväliseltä yhteisöltä tehokkaita toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi.

Amnestyn keräämä todistusaineisto osoittaa, että Myanmarin joukot ovat harjoittaneet poltetun maan taktiikkaa rohingya-vähemmistöjen asuinalueilla Rakhinen osavaltiossa. Viimeisen kolmen viikon aikana tapahtuneissa hyökkäyksissä maan armeija ja omankäden oikeutta käyttävät ryhmittymät ovat piirittäneet rohingyojen asuttamia kyliä, ampuneet pakenevia ihmisiä ja polttaneet taloja.

Tiedot perustuvat satelliittikuviin, palonhavaitsemisjärjestelmällä tulipaloista kerättyyn tietoon, paikan päältä saatuihin valokuviin ja videoihin. Lisäksi Amnesty on haastatellut kymmeniä silminnäkijöitä Myanmarissa ja Bangladeshissa.

Amnestyn kriisitutkija Tirana Hassanin mukaan tapahtumat täyttävät etnisen puhdistuksen tuntomerkit.

”Myanmarin joukot ovat sytyttäneet Pohjois-Rakhinen tuleen osana järjestelmällistä hyökkäystä, jonka tarkoituksena on savustaa rohingyat pois maasta.”

”Oikeudellisesti kyse on rikoksista ihmisyyttä vastaan – systemaattisista hyökkäyksistä ja siviiliväestön pakkosiirroista”, Hassan painottaa.

Laajamittaiset tuhopoltot kohdistettu rohingyoihin

Amnesty on havainnut ainakin 80 laajamittaista paloa asutuilla alueilla 25. elokuuta jälkeen. Myanmarin armeija käynnisti tuolloin sotilaallisen operaation Pohjois-Rakhinessa,kun joukko rohingyalaisia sissejä iski Myanmarin poliisin toimipisteisiin. Satellittisensoreilla ei ole havaittu vastaavan kokoisia tulipaloja viimeisen neljän vuoden aikana.

Satelliittikuvat osoittavat, että tuhopoltot on kohdistettu rohingyojen asuinalueisiin. Esimerkiksi Inn Dinin kylässä, on poltettu rohingyojen asuinalueita. Kylän alueet, joita muut etniset ryhmät asuttavat, on jätetty rauhaan. Myös Maungdaw’n kaupungissa rohingyojen asuttamat korttelit on tuhottu, kun muut alueet ovat säilyneet täysin vahingoittumattomina.

Hallituksen joukot ovat hyökkäysten takana

Silminnäkijät Rakhinen osavaltiossa ja pakolaiset Bangladeshissa kuvailevat Myanmarin joukkojen häikäilemättömiä toimintatapoja.

48-vuotias mies kertoi nähneensä, kuinka armeija ja poliisi hyökkäsivät hänen kotikyläänsä Maungdaw’n alueella:

”Kun armeija saapui, he alkoivat ampua peloissaan pakenevia ihmisiä. Näin, kuinka sotilaat tappoivat kaksi nuorta poikaa.”

”Kylässämme oli ennen 900 taloa, nyt enää 80 on jäljellä. Kylässä ei ole ketään edes hautaamassa ruumiita.”

Joillain alueilla paikalliset viranomaiset ovat varoittaneet kyläläisiä siitä, että heidän kotinsa tullaan polttamaan. Tämä viittaa siihen, että hyökkäykset ovat tahallisia ja suunnitelmallisia.

Myanmarin viranomaiset ovat kieltäneet joukkojensa syyllistyneen tuhopolttoihin ja väittävät rohingyojen polttaneen kotinsa itse.

”Myanmarin hallituksen väitteet, joiden mukaan rohingyat ovat syyllisiä tulipaloihin, ovat täyttä valetta.Tutkimuksemme osoittaa selkeästi, että hallituksen omat joukot ovat näiden hyökkäysten takana”, Tirana Hassan painottaa.

Sadat tuhannet paenneet tuhoja

YK:n arvion mukaan yli 370 000 rohingyaa on paennut Myanmarista Bangladeshiin viimeisten viikkojen aikana. Lisäksi kymmenet tuhannet rohingyat ovat paenneet Myanmarin rajojen sisäpuolella.

Pääosin muslimitaustaiset rohingyat kokevat systemaattista syrjintää buddhalais-enemmistöisessä Myanmarissa. Edellisen, vuoden 2016 lopussa käynnistetyn laajamittaisen sotilasoperaation aikana 87 000 rohingyaa pakeni Bangladeshiin.

Amnesty vaatii kansainvälistä yhteisöä tehokkaisiin toimenpiteisiin tilanteen ratkaisemiseksi. Parhaillaan koolla olevan YK:n ihmisoikeusneuvoston täytyy hyväksyä vahva Myanmarin tilannetta koskeva päätöslauselma ja jatkaa Rakhinen tilannetta seuraavan tiedonkeruuvaltuuskunnan mandaattia.

”Kansainvälisen yhteisön on aika havahtua tähän painajaiseen”, Tirana Hassan sanoo.

Aung San Suu Kyi’hin ja Myanmarin sotilasjohtoon on kohdistettava määrätietoisesti kansainvälistä painetta, jotta tämä verilöyly saadaan loppumaan.”

Amnesty on käynnistänyt vetoomuksen hyökkäyksen pysäyttämiseksi ja avustusjärjestöjen saamiseksi Rakhinen alueelle. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. +358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi

Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International Suomen osasto
p. 044 555 4911
niina.laajapuro@amnesty.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Kutsumuistutus: Saako Afganistaniin palauttaa? Keskustelutilaisuus ke 22.11. klo 8.3016.11.2017 11:40Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid sekä vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teit

Kutsu toimittajille: Saako Afganistaniin palauttaa?8.11.2017 10:59Kutsu

Milloin: Ke 22.11. klo 8.30–10.00 Missä: Cafe Köket, Kiseleff, Aleksanterinkatu 28, 00170 Helsinki Miten käy turvapaikanhakijoille, jotka palautetaan Kabuliin vasten tahtoaan? Miltä turvapaikkaprosessi näyttää turvapaikanhakijan silmin? Amnestyn mukaan Suomen täytyy keskeyttää palautukset Afganistaniin – miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Amnestyn Suomen osaston järjestämässä aamukahvitilaisuudessa Helsingissä 22. marraskuuta. Asiantuntijan näkökulman keskusteluun tarjoaa Amnesty Internationalin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut tutkija Anna Shea, joka vierailee marraskuussa Suomessa. Shea on tehnyt Amnestyn tutkimuksen Afganistanin turvallisuustilanteesta ja EU-maista sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden kokemuksista ja kohtaloista. Mukana keskustelussa on myös turvapaikanhakija, Stop Deportations -verkoston afganistanilainen aktivisti Mohammad Javid. Tilaisuuden juontaa Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen. Keskustelu käydään englannin kielellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme