SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: "Nykyinen kelakorvausmalli on tullut tiensä päähän eikä sen jatkaminen ole kenenkään etu"

Jaa

Ei voi olla huomaamatta, että vuosikausia jatkunut keskustelu ns kela-korvauksista on taas kiihtynyt. Yksi syy tähän on se, että niiden tulevaisuutta pohditaan parhaillaan kansanedustajien muodostamassa parlamentaarisessa työryhmässä. Olen kirjoittanut asiasta aikaisemminkin ja selostan sairausvakuutuksen kokonaisuutta seuraavassa päivityksessä tarkemmin, mutta tässä nyt kannanotto eniten viime viikkoina keskustelua herättäneestä asiasta.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Yksityisen terveydenhuollon palveluja käyttäneille maksettiin kela-korvauksia vuonna 2019 yhteensä 143 miljoonaa euroa. Lääkärinpalkkioiden osuus oli 55 milj euroa, hammashuollon osuus 48 milj euroa ja tutkimuksen ja hoidon eli käytännössä fysioterapian, laboratoriotutkimusten ja kuvantamisen korvauksien osuus 40 milj. euroa.

Korvauksia leikattiin edellisen hallituksen aikana rajusti, hammashuollon osuutta jopa tasolta 124 milj. euroa alas 50 milj. euroon ja tutkimuksen ja hoidon summaa 80 milj eurosta 40 milj. euroon. Nykyisin korvaus on keskimäärin 16 euroa lääkärinpalkkiosta ja 20 euroa hammaslääkärin palkkiosta. Kelan tilastojen mukaan palkkio, josta korvataan on lääkäreillä ollut keskimäärin 110 euroa ja hammaslääkäreillä 160 euroa. Lisäksi tulevat ns toimistomaksut. Kaikkiaan ollaan siis lähellä 10 % korvausta ja omavastuu on lähellä 90 %.

Onko tällaisilla korvauksilla jotain merkitystä? Varmasti on - jotain. Mutta olisi parempikin vaihtoehto.

Korvauksia ei siis oltaisi lopettamassa vaan siirtämässä sote-alueille. Jos lähdemme siitä, että yksityissektoria hyödynnettäisiin jatkossakin täydentämään julkisten työnantajien omaa tuotantoa, tulisi kyseeseen ostopalvelu tai palveluseteli, joka on itse asiassa ostopalvelun yksi muoto.

Keskityn esimerkissäni lääkäripalveluihin. Kokemuksen perusteella tiedämme, että hyvissä julkisissa kilpailutuksissa erikoislääkärin vastaanottoja saa hankittua 80-90 eurolla ja yleislääkäreiden 50-70 eurolla. Asikas maksaa tällöin julkisten palveluiden asiakasmaksun eli 40 euroa (el) tai 20 euroa (yl). Veronmaksajien osuudeksi jää loput.
Nykyisin Kela korvaa noin 3,5 miljoonasta yksityislääkärin käynnistä vuodessa. Näistä pieni osa on sellaisia, joista ei korvausta olisi perusteltua maksaa jatkossa lainkaan, jos arvioidaan käynnin terveyshyötyä. Olen varovainen ja arvioin näiden osuudeksi 0,5 miljoonaa käyntiä. Ostopalvelua hankittaisiin siis 3 miljoonan käynnin verran. Näistä puolet olisi yleislääkäriköyntejä ja puolet erikoislääkärikäyntejä. Tämän kustannus olisi 120 miljoonaa euroa. Nykyisin Kela korvaa siis 55 miljoonalla eurolla. Lisärahoituksen tarve olisi 65 miljoonaa euroa. Potilaiden maksama osuus pienenisi vastaavasti 3 miljoonan käynnin osalta 330 miljoonasta eurosta (omavastuu + toimistomaksu) 90 miljoonaan euroon. Puolen miljoonan käynnin osalta, kuten edellä kerroin, ei korvattaisi lainkaan, vaan potilaat maksaisivat ne kokonaan.

Kuten huomaatte tämä ”yhtälö” vaatisi yhteiskunnan verotuksella keräämää panostusta lisää 65 miljoonaa euroa. Se on 0,3 prosenttia kaikista sotekustannuksista eli 20 miljardista. Julkisen terveydenhuollon idea on juuri se, että kustannukset hoidetaan yhteisvastuullisesti. Ei synnyttäjä maksa synnytyksestäkään 3000 euroa vaan 2-3 hoitopäivän asiakasmaksun eli hieman yli 100 euroa eikä potilas maksa lonkan tekonivelleikkauksesta 8000 euroa vaan viiden päivän asiakasmaksun. Sama periaate tulisi olla perusterveydenhuollossa. Ei ole oikein, että nyt 6 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä katetaan julkisin varoin, mutta 3 miljoonaa potilasta maksaa 100-120 euroa käynniltä. Ehdottomani malli olisi siis yhteiskunnalle eli meille veronmaksajille 65 miljoonaa euroa kalliimpi. Kyllä. Samalla se olisi potilaille 240 miljoonaa euroa edullisempi. Kyllä.

Lukija huomaa, että olen käsitellyt tässä vain mallia, jossa palvelun tuottajana on edelleen yksityinen lääkäri. Aivan tarkoituksella. Tällöin vältän väittelyn siitä ”mistä lääkärit”? He ovat jo olemassa. Omasta mielestäni vielä parempi malli olisi sellainen, jossa lääkärit olisivat palkkasuhteessa julkiseen työnantajaan eli sotealueen sairaalaan tai terveyskeskukseen. Sitä voidaan laajentaa tässä rinnalla. Tärkeää on kuitenkin huomata, että myös sellainen malli on julkista terveydenhuoltoa, jossa tuottaja on yksityinen lääkäri, mutta kustannukset maksetaan julkisin varoin.

Pääviestini on kuitenkin se, että nykyinen kelakorvausmalli on tullut tiensä päähän eikä sen jatkaminen ole kenenkään etu.

Päivitys on julkaistu myös Lindénin Facebook-sivuilla osoitteessa: https://www.facebook.com/lindenaki/posts/325062316095799

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Matias Mäkynen: "Kokoomuksella hyvät tavoitteet, mutta huonosti toimivat keinot"26.11.2021 13:32:07 EET | Tiedote

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kiittää kokoomusta vahvasta sitoutumisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseen vaihtoehtobudjetissaan. Vaikka valtiovarainministeriö epäröi laskelmissaan julkisten TKI-investointien kannattavuutta, on tärkeää, että investointeihin sitoudutaan yli hallitus-oppositio -rajan. - Tutkimustoimintaan satsaaminen on tärkeää, mutta rahoituksen ottaminen kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ei ole kestävää. Kokoomuksen leikkaukset työttömien toimeentuloon lasketaan sadoissa miljoonissa, asumistuki mukaan luettuna yli miljardissa. Tämä olisi katastrofi monen pienituloisen toimeentulon kannalta ja erittäin epäoikeudenmukaista, sanoo Mäkynen. Kokoomus perustelee leikkauksia kannustinloukkujen purkamisella. Tutkimusten mukaan suomalaisen sosiaaliturvan kannustinongelmat eivät kuitenkaan liity sosiaaliturvan tasoon tai ratkea etuuksia heikentämällä. Päinvastoin, työttömyysturvan sovittelu on kansainvälisesti vertaillen erittäin kannustava

SDP:n ja eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtaja al-Taee: Suomalaiset järjestöt tekevät tarpeellista kehitysyhteistyötä maailmalla26.11.2021 11:00:07 EET | Tiedote

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä noin 276 miljoonaa euroa rahoitusta kehitysyhteistyöohjelmiin vuosille 2022-2025. Myönnetyt tuet ovat ohjelmatukia ja ne ovat osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunnattua kehitysyhteistyömäärärahaa. Ohjelmatuet ovat merkittävä osa Suomen kehityspolitiikan ja kansalaisyhteiskuntalinjauksen toimeenpanoa. Kansanedustaja al-Taee näkee tämän erittäin positiivisena asiana.

Eduskunnan Saaristomeriryhmä: Itämeri ei pelastu vain juhlapuheilla – vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan ja niistä päätetään nyt25.11.2021 16:34:27 EET | Tiedote

Hallitus on piakkoin päättämässä mihin ympäristötoimenpiteisiin ja millä ehdoilla Suomen CAP-suunnitelmassa rahaa kohdennetaan. Tämä pian valmistuva Suomen vuosien 2023-2027 CAP-suunnitelma vaikuttaa siihen miten hyvin Saaristomeren ravinnevirtoihin saadaan käänne vuoteen 2027 mennessä ja voidaanko pääministeri Marinin hallituksen huhtikuinen päätös Saaristomeriohjelman perustamisesta vaikuttavasti toteuttaa. Nyt on viime kädessä kyse siitä saadaanko Saaristomeren valuma-alue pois HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä, eduskunnan Saaristomeriryhmän puheenjohtajat Kai Mykkänen, kok ja Eeva-Johanna Eloranta, sdp korostavat. -Vuosikaudet ympäristötoimenpiteet ovat olleet tehottomia eikä parannusta ole nytkään näköpiirissä. Jos Itämerta suojellaan vain juhlapuheissa, ei tilanne koskaan korjaannu. Kyse ei ole edes rahasta vaan ainoastaan sen järkevästä kohdentamisesta, toteaa Mykkänen. - Kierrätysravinteen käytön täytyy olla viljelijälle kannattavaa. Jos kaupasta saa teollista lan

SDP:n Eveliina Heinäluoma ehdottaa pohjoismaista säätelyä esteettisille pistoshoidoille23.11.2021 15:36:37 EET | Tiedote

Kauneudenhoidon asiakkaat eivät tällä hetkellä voi varmistua esteettisten pistoshoitojen toteuttajan koulutuksesta, mikäli tämä ei ole terveydenhuollon ammattilainen. Suomessa kaikkien muiden täyteaineiden paitsi botuliinin osalta hoitojen tarjoajalta ei edellytetä terveydenalan koulutusta. Eveliina Heinäluoma ehdottaa, että pistoshoitojen antaminen rajataan pohjoismaissa vain terveydenhuollon ammattilaisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme