SDP:n Antton Rönnholm: Jatkuvan oppimisen järjestelmää on kehitettävä

Jatkuvan oppimisen järjestelmää on kehitettävä, jotta pystymme nostamaan Suomen työllisyysasteen riittävän korkealle ja takaamaan jokaiselle oikeuden oman osaamisen kehittämiseen läpi työuran, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm. 

- Osaavan työvoiman puute on noussut keskeiseksi kasvun esteeksi Suomessa. Ongelma ei ratkea vain työperäisellä maahanmuutolla tai nuorten koulutustasoa nostamalla, vaan myös työikäisten osaamistasoa on nostettava. Tässä jatkuva oppiminen ja aikuiskoulutus ovat keskeisessä roolissa.

Jatkuva oppiminen ja työuran aikaisen osaamisen kehittäminen eivät tällä hetkellä toimi niin tehokkaasti kuin pitäisi. Nykyiseen järjestelmään liittyy paljon haasteita.

Rönnholmin mukaan jatkuvalle oppimiselle tulisi luoda selkeä lainsäädäntö- ja rahoitusjärjestelmä, mikä antaa raamit kehittämiselle. Lainsäädännössä tulisi määrittää työikäiselle soveltuvat koulutukset, mahdollisuudet opintojen aikaiseen toimeentuloon sekä jatkuvan oppimisen rahoittaminen eri koulutusasteilla ja koulutusmuodoissa. 

- Myös koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen tulisi kirjata järjestelmän tavoitteeksi. Lähtökohtana tulisi olla, että kaikilla on oikeus jatkuvaan oppimiseen tulotasosta tai koulutustaustasta riippumatta.

Toinen keskeinen haaste on, että koulutustarjonta ei vastaa riittävän hyvin työelämän tarpeisiin. Aikuiskoulutus on Suomessa tutkintokeskeistä, ja työelämärelevantteja, lyhyitä koulutusvaihtoehtoja on tarjolla liian vähän.

- Kokonaisen tutkinnon suorittaminen työn ohessa ei ole kaikille mahdollista eikä läheskään aina tarpeellista oman osaamisen päivittämiseksi. Lyhyemmät opintokokonaisuudet mahdollistaisivat opinnot nykyistä useammalle.

SDP:n ehdotus on, että tutkintoon johtavan koulutuksen ohelle tulisi luoda kokonaan uusi työelämäkoulutuksen muoto, ”työelämäkoulutus”. 

- Työelämäkoulutuksessa olisi kyse opinnoista, jotka eivät johtaisi tutkintoon, mutta mahdollistaisivat osaamisen päivittämisen työikäisille, joilla jo on työkokemusta. Ne eivät siis olisi vaihtoehto tutkinnoille vaan täydentäisivät osaamista työuran aikana.

Koulutus kestäisi enintään 6 kuukautta. Koulutukset olisivat luvanvaraisia, ja niiden järjestäminen olisi mahdollista nykyisten toimijoiden toimesta eli ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Toteutuksen tulisi olla monimuotoista siten, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin elämäntilanteesta riippumatta. Koulutusta tulisi kehittää yhteistyössä yritysten kanssa, jotta se vastaisi aidosti työelämän tarpeisiin.

- Haaste on kilpailukyvylle ja taloudelle niin merkittävä, että uskon ja toivon työntekijä- ja työantajajärjestöjen löytävän tiensä yhteiseen pöytään pohtimaan minkälainen järjestelmä on paras ja miten sille saadaan riittävät resurssit.