SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 17.8.2022

Vapaa julkaistavaksi kun puhuttu. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Hyvät ystävät,

Hienoa nähdä teitä täällä yhdessä Kuopiossa tänään. Kuopio on hieno, kasvava kaupunki. Se on syystä myös suosittu opiskelijakaupunki: täällä on korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta ja yrittäjyyttä, elävä kaupunkielämä ja luontoa lähellä. Vieraat sanovat savolaisten olevan myös leppoista, ystävällisen uteliasta porukkaa – täällä on helppo viihtyä.

Bästa vänner,

Jag är glad att se er alla här i Kuopio i dag. Kuopio är fin, växande stad. Det är därför också en populär studiestad: det finns högklassig internationell forskning och företagande, ett levande stadsliv och naturen är nära. Det brukar också sägas att människor i savolax är vänliga och nyfikna – Det är lätt att trivas här.

Euroopan turvallisuustilanne muuttui perusteellisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ja sota Ukrainassa on kestänyt lähes puoli vuotta. Yhä edelleen Venäjä hyökkää aggressiivisesti ja pyrkii valloittamaan suvereenin valtion osia itseensä. Venäjä ei ole saanut mitä se halusi, koko Ukrainaa ja uutta nukkehallitusta, päinvastoin – se on saanut vastaansa kansan, jolla on yhteenkuuluvuuden tunne, eikä tätä tunnetta voi riistää aselaukauksin.

Sota ei voi arkipäiväistyä vaan meidän on muistettava uhraukset, joita ukrainalaiset tekevät joka päivä sodan keskellä.

Ukraina tarvitsee tukea hyökkääjää vastaan ja Suomen tulee osana EU:ta jatkaa Ukrainan taistelun tukemista niin pitkään kuin tarpeellista.

Näinä aikoina liittolaiset ovat erittäin tärkeitä. Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnit ovat edenneet nopeasti ja yhteistyö Pohjoismaiden kanssa vahvistuu. Naton jäsenenä vahvistamme puolustustamme ja olemme yhdessä Ruotsin kanssa turvallisuuden tuottajia Natossa.

Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen on turvattava oma vahva ja uskottava puolustuksensa myös jatkossa. Siksi hallitus lisää puolustusmäärärahoja ja panostaa huoltovarmuuteen ensi vuoden budjetissa.

Hyvät ystävät,

Hintojen nousu on kiihtynyt tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti ja nousu on kovinta 30 vuoteen.

Sähkön hinta vaikuttaa nyt jokaisen arkeen. Melkeinpä jokainen suomalainen miettii parhaillaan, miten varautua tulevaan talveen. Meidän päättäjien tehtävä on löytää keinot, jolla tilannetta voidaan helpottaa.

Esitän kolme keinoa:

1) Tarvitaan sähkön hintakatto.

Edessä on niin poikkeuksellinen talvi, että hintakatto tarvitaan. Ei voida ajatella, että suomalaiset ensi talvena joutuisivat maksamaan viikosta toiseen monikymmenkertaisia hintoja sähköstä. Nykyistä alempi hintakatto tarvitaan yhteisesti EU-tasolla ja ministeri Lintilän on oltava aktiivinen tässä muiden EU-maiden suuntaan. Siksi Suomen on nyt syytä aloittaa keskustelu toimivan sähkön hintakaton luomisesta.

2) Tarvitsemme kaiken olemassa olevan tuotannon käyttöön.

Siksi tehoreservin piirissä olevat voimalaitokset on syytä ottaa käyttöön ensi talvena. Kun saadaan lisää tehoa markkinoille, sähkön hinta laskee takuulla. Nykyisen tehoreservin 600 megawatin lisäteho vastaa yhtä Loviisan reaktoria.

3)   Ensi talveksi markkinoille tarvitaan lisää päästöoikeuksia.

Päästökappajärjestelmää ei ole syytä tässäkään tilanteessa romuttaa, koska viime kädessä vain irrottautuminen saastuttavista energialähteistä on ainoa kestävä tapa päästä eroon energian hinnan ajamasta inflaatiosta. Mutta tässä tilanteessa päästökauppajärjestelmään kuuluvasta markkinavakausvarannosta on syytä vapauttaa lisää päästöoikeuksia markkinoille.

Lisäksi jo Loviisan ydinvoimaloille on myönnettävä jatkolupa. Energiapolitiikassa tarvitaan nyt vähemmän ideologiaa ja enemmän pragmaattisuutta.

Näillä keinoilla päästään jo pitkälle, ne laskivat varmasti sähkön hintaa, eivätkä ne aiheuta kustannuksia julkiselle taloudelle. Nyt on tehtävä kaikki sen eteen, että sähkön hinta saadaan pidettyä aisoissa ensi talvena.

Hyvät ystävät,

On selvää, että sähkön lisäksi laaja-alainen hintojen nousu osuu erityisesti pieni ja keskituloisten arkeen. Kun ruoka, sähkö ja bensa kallistuvat samanaikaisesti, puristus tuntuu monen suomalaisen jokapäiväisessä elämässä.

Det är klart att utöver priset på el kommer en omfattande prishöjning att påverka vardagen i synnerhet för låginkomsttagare och medelinkomsttagare. När priset för mat, el och bensin stiger samtidigt blir pressen kännbar i många finländares vardag.

Päättäjille tilanne on haastava. On toisaalta tehtävä toimia, joilla hintojen nousun vaikutusta loivennetaan, mutta samaan aikaan varottava, ettei pahenneta itse tautia entisestään.

Siksi laajojen, kohdentamattomien ja miljardiluokan hutaisujen sijaan nyt tarvitaan täsmätoimia. Yhteiskuntamme bisnesluokan veronkevennysten sijaan on tehtävä täsmätoimia lapsiperheiden, pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten auttamiseksi.

Nämä jo aiemmin päätettyjen perusturvan aikaistetun indeksikorotuksen, korkeamman työmatkavähennyksen ja polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamisen lisäksi.

Nyt tarvitaan lisää toimia, joilla suomalaisten arkea helpotetaan.

Uudet täsmätoimet on valittava tarkoin, jotta ne eivät pahenna inflaatiota liikaa, mutta näkyvät suomalaisten arjessa.

Päivähoitomaksujen alentaminen helpottaisi lapsiperheiden arkea, joissa tulot menevät valtaosin välttämättömiin menoihin. Päivähoidon tulorajojen nostamisella olisi mahdollista poistaa keskituloisen kaksilapsisen perheen päivämaksut ja maksuja voisi myös kohtuullistaa vähän enemmän ansaitsevilta. Tämä purkaisi myös kannustinloukkuja.

Pitkiä työmatkoja ajavat kärsivät kohtuuttomasti kohonneesta bensan ja dieselin hinnasta. Korotettua työmatkavähennystä on välttämätöntä jatkaa ensi vuonna. Matkakustannusten noustessa on kaikki perusteet nostaa vähennys 30 sentistä 35 senttiin. Työmatkavähennyksen etu on siinä, että se näkyy takuuvarmasti sitä hyödyntävien kukkarossa, eikä se jäisi väliportaisiin hyödyttämään öljy-yhtiöitä ja öljyntuottajamaita. Samalla se lisää kannustimia ottaa työtä vastaan pidemmänkin matkan päästä.

Olemme myös valmiit osana täsmätoimia tuloveron keventämiseen sillä edellytyksellä, että alennus kohdennetaan pieni- ja keskituloisten ja kevennykset ulotetaan myös maamme eläkkeensaajille.

Julkaisemme ehdotuksen toimenpidepaketista kokonaisuudessa huomenna torstaina. Nyt on tärkeää, että kaikki kansalaiset pidettään muutoksessa mukana ja suomalaiset pärjäävät tulevana talvena.

Hyvät ystävät,

Tällä hallituskaudella olemme uudistaneet hyvinvointivaltiota lupaustemme mukaisesti: sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus valmistui, oppivelvollisuutta pidennettiin ja perhevapaita uudistettiin.

Työllisyystoimia on tehty valtiovarainministeriön laskelmien mukaan enemmän kuin viime hallituskaudella. Nyt työllisyysaste on kohonnut ennätyksellisen korkealle 75 prosenttiin ja hallitus on saavuttanut työllisyystavoitteensa.

Paljon tehtävää on kuitenkin jäljellä, eikä itsetyytyväisyyteen ole varaa.

Erityisesti vanhustenhoivan tila on puhuttanut suomalaisia tänä kesänä.

Kokoomuskin näyttää terhistyneen asiassa ja se on ilmoittanut tekevänsä välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta. Toivotan välikysymyksen enemmän kuin tervetulleeksi. Sen myötä voidaan käydä tarpeellinen ja toivottu keskustelu erittäin tärkeästä aiheesta.

Mielenkiintoista tietysti on se, että välikysymyksen tekee puolue, joka on aina vastuussa olleessaan tehnyt kaikkensa vastustaakseen paremman vanhustenhoidon voimavaroja ja kriteereitä. Vaikka tiedetään, että kyse on vuosia kestäneestä ongelmasta, kokoomus on aina asettanut suurituloisten veronkevennykset hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen ja paremman vanhustenhoivan edelle.

Mielenkiintoista onkin nähdä, kenet Kokoomus laittaa välikysymyksen ensimmäiseksi allekirjoittajaksi. Onko se entinen sosiaali- ja terveys ja peruspalveluministeri Paula Risikko, jonka johdolla kokoomus hallitusvastuussa vastusti hoitajamitoitusta. Vai entinen valtionvarainministeri Orpo, joka piteli saksia, kun hoitajien lomarahoja leikattiin?

Välikysymys antaakin mahdollisuuden kuulla kaikkien puolueiden, erityisesti kokoomuksen, kannat tästä asiasta: mitkä puolueet ovat valmiita kokonaan luopumaan ja mitkä puolueet pitävät eduskunnan yksimielisesti hyväksymästä hoitajamitoituksesta?

SDP ei ole valmis hylkäämään paremman vanhushoivan kriteereitä ja hoitajamitoitusta. Kokoomus joutuu nyt uudelleen vastaamaan kysymykseen, onko se valmis hyväksymään hoitajamitoituksen ja sen vaatimat uudet virat vai riittääkö puolueelle edelleenkin hokema, ettei ihminen ole desimaali.

Vanhustenhoidon ongelmia ei korjata palveluita ja hoitajien määrää heikentämällä. Ja siksi nyt on käännettävä kaikki kivet, jotta hoitoalan tilanteeseen löydetään ratkaisuja.

Hoitoalan työolot, työn organisointi ja parempi ammattilaisten työnajako on saatava kuntoon. Hoitoalan henkilöstöä on kuunneltava jotta työn jaksamisen ongelmat saadaan ratkaistua.

Teknologia on otettava fiksummin ja paremmin käyttöön niin terveydenhuollossa kuin vanhustenhoivassa.

Tarvitsemme edelleen lisää koulutuspaikkoja jo aiemmin päätettyjen satsausten lisäksi.

Näistä ja muista keinosta hoitoalan tilanteen parantamiseksi ministeri Aki Linden kertoo tänään vielä lisää myöhemmin järjestettävässä infossa.

Yhteiskuntamme sivistyksen mitta on se, kuinka kohtelemme tämän maan rakentaneita sukupolvia. Tähän työhön tarvitaan kaikki puolueet mukaan.

Arbetsförhållandena inom vårdbranschen, arbetets organisering och en bättre arbetsfördelning mellan arbetstagarna måste fås i ordning. Vi måste lyssna på personalen inom vårdsektorn för att problemen med att inte orka i arbetet ska kunna lösas.

Tekniken måste tas i bruk smartare och bättre såväl inom hälso- och sjukvården som inom äldreomsorgen.

Vi behöver fortfarande fler utbildningsplatser utöver de satsningar som man redan tidigare fattat beslut om.

Kesäkokouksemme osuu jälleen todella mielenkiintoiseen aikaan. Ryhmämme linjauksia tarvitaan turvallisemman Suomen rakentamiseksi. On myös aika laittaa tavoitteita uudelle vaalikaudelle. Erittäin hienoa on nähdä, että kansalaisten luottamus puolueeseemme on jälleen vahvistunut. Aikamoinen saavutus pääministeripuolueelta! Iloitkaamme siitä kaiken arkisen aherruksen keskellä.