SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin puhe vuoden 2022 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies,

Ryhdymme käsittelemään valtion ensi vuoden tuloja ja menoja tilanteessa, jossa maailma toipuu koronasta. Maailmantalous on kääntynyt vahvaan nousuun, joskin monella maalla on vielä pitkä matka koronaa edeltäneeseen taloudellisen toimeliaisuuteen.

Kansakunnat ovatkin kilvan rasvanneet talouden rattaitaan elvytyksellä. Pandemia-aika on lisännyt jok’ikisen valtion velkaantumista Euroopassa. Suomi onneksemme kuuluu vähiten velkasuhdettaan kasvattaneiden maiden joukkoon. Vain kaksi maata on onnistunut hillitsemään suhteellista velkaantumistaan meitä paremmin euroalueella.

Myös talouden toipumisessa Suomi poikkeaa valtavirrasta. Kun euroalueen talouksien ennustetaan saavuttavan koronaa edeltänyt tuotannon taso ensi vuoden loppuun mennessä, niin Suomi pääsi tähän tavoitteeseen jo viime keväänä. Ensimmäisten maiden joukossa koko Euroopassa. Jotain olemme täällä oikein tehneet.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen budjettiesitys puolittaa alijäämän tästä vuodesta. 14 miljardista seitsemään miljardiin. Se on vieläkin liian suuri, mutta olemme oikealla tiellä. Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi.

Ja velkaa vastustetaan parhaiten sillä, että pääsemme koronakuopan yli. Kerralla ja kunnolla. Juuri tästä talouden kansainväliset huippuasiantuntijat ovat meitä muistuttaneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD varoitti euromaita elvytyksen liian aikaisesta äkkijarrutuksesta.

Viime torstaina Euroopan keskuspankki väänsi finanssikriisin opetuksia oikein paksusta rautalangasta:

"Finanssipoliittisten tukitoimien ennenaikainen päättyminen voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa."

Tälle Suomessa on esitetty myös poikkeavia näkemyksiä. Erityisesti oppositio on peräänkuuluttanut menoleikkauksia.

Ketä siis uskoa? OECD:tä ja Euroopan keskuspankkia? Vai Riikka Purraa ja Petteri Orpoa? Siinäpä valinta. Mutta ei ehkä sittenkään niin kovin vaikea.

Ärade talman,

Vi är stolta men inte nöjda. Työtä riittää.

Kun kasvu on vahvaa, on oikea aika siirtää viisaria elvytyksestä kohti julkisen talouden vahvistamista. Hallitusti, kuten kansainväliset talousviisaat meille ja koko Euroopalle suosittelevat.

Sanna Marinin hallitus tekee sopeutusta oikeudenmukaisella tavalla, tulojen ja menojen kautta.

Jo aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi hallitus tasapainottaa taloutta tiivistämällä veropohjaa. Samalla vahvistetaan verovelvollisten välistä oikeudenmukaisuutta. Korkovähennysrajoitusta tiukennetaan, ulkomaisten kiinteistösijoitusrahastojen voittoja ryhdytään verottamaan ja arvonnousuverolla varmistetaan, että myyntivoitosta maksettava vero on yhdenvertainen jokaiselle suomalaiselle.

Arvoisa puhemies,

Jos haluamme pitää huolta julkisen taloudesta, ei riitä, että huolehdimme vain valtionvelasta. Myös kertynyt hoiva- ja hyvinvointivelka on käännettävä laskuun, sillä tämä velkakirja erääntyy maksuun ensimmäisenä ja korko kasvaa vuosi vuodelta.

Liian moni on joutunut odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskuksesta liian pitkään. Liian monen nuoren oikomishoidot on peruttu eikä aina uusia aikoja ole ollut saatavilla.

Viivästynyt diabeteksen hoito aiheuttaa yksilölle pysyviä haittoja ja yhteiskunnalle jopa nelinkertaiset kustannukset verrattuna ajoissa aloitettuun hoitoon. 

Pandemian aikana leikkausjonot ovat kasvaneet ja diagnoosit viivästyneet. Tämä kehitys täytyy kääntää. Tämän budjettiesityksen tärkeimpiä päätöksiä on 400 miljoonaa lisärahoitus hoito- ja hoivavelan purkamiseen. 

Myös SDP:n pitkäaikainen tavoite perusterveydenhoidon viikon hoitotakuusta etenee.

Ärade talman

Samtidigt som vi tar hand om Finlands ekonomi, måste vi ta hand om landets invånare. Socialdemokraternas långvariga mål om att alla kommer till vård inom sju dagar framskrider. Välmående människor bildar ett framgångsrikt Finland.

Arvoisa puhemies

Suomeen on syntynyt vuodessa yli 100 000 lisätyöpaikkaa. Hallitus on valtionvarainministeriön mukaan saavuttamassa kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa.

Jo vuosikymmeniä olemme kadehtineet Ruotsin korkeaa työllisyysastetta. Tämän vaalikauden aikana Ruotsin etumatka on kutistunut lähes puoleen ja on nyt pienempi (2,2 %) kuin kertaakaan 2000-luvulla. 

Tällä tiellä pitää jatkaa. Erityisesti osaajapula vaatii ratkaisuja. Siksi panostamme koulutukseen ja työvoimapalveluihin, nostamme ulosoton suojaosaa ja opintotuen tulorajoja. Siksi lisäämme lähihoitajien koulutuspaikkoja ja kevennämme ikääntyneiden verotusta työtulovähennyksellä.

Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä tai jäädä vaille toisen asteen koulutusta.  

Tämän takia on tärkeää edetä oppivelvollisuuden laajennuksen toimeenpanossa, ja vahvistaa ammatillista koulutusta. Opettajia ja ohjaajia palkataan lisää 70 miljoonan euron lisärahoituksella. Lukiokoulutuksen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuohjelmiin ohjataan yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies

Moni väittää, että joudumme valitsemaan talouden kasvun ja ilmastonmuutoksen torjunnan väliltä. Jos suomalaisia maailmanluokan vientiyrityksiä kuuntelee, käy selväksi, että asia on juuri päinvastoin. Fossiilitalouteen takertuminen, arvoisat perussuomalaiset, olisi merkittävä riski kasvulle ja työllisyydelle.

Suomen ei tätä riskiä pidä ottaa. 

Budjettiriihessä päätettiin toimista, joilla kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalista Suomesta toteutetaan viimeistä vuonna 2035.

Teollisuuden sähköistämisen tuki otetaan käyttöön, vetystrategiaa edistetään, kaukolämpöä tuottavien lämpöpumppujen, konesalien ja sähköpumppujen verotusta lasketaan, täyssähköautojen autovero poistetaan ja Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimiin osoitetaan 75 miljoonaa euroa.

Bensa- ja lämmityspolttoaineiden verojen korotuksia ei talousarvioesityksestä löydy. Luotamme mieluummin porkkanaan kuin keppiin. 

Arvoisa puhemies

Ilmastomuutoksen torjuntaa, kasvupanostuksia ja hoitovelkaa yhdistää ainakin yksi asia. Lykkääminen käy todella kalliiksi.

Jos emme maksa hoitovelkaa nyt, niin onko se helpompaa, kun talouskasvu taittuu? Jos emme tee ilmastotoimia nyt, niin hinta kasvaa vuosi vuodelta. Jos lykkäämme kasvupanostuksia, lykkäämme samalla kasvua.

Talousarvioesitys vastaa näihin haasteisiin ja siksi SDP:n eduskuntaryhmän antaa hallituksen talousarvioesitykselle tukensa.