Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 18.5.2021
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. 

Arvoisa puhemies,

Välikysymys koskee Pääministeri Marinin hallituksen onnistumista talouspolitiikassa. Onkin heti alkuun todettava, että viimeisen vuoden aikana eri maiden onnistuminen koronan hallinnassa, on määrittänyt myös niiden onnistumista taloudessa.

Molemmissa – niin taudin hoidossa kuin taloudessa - Suomi kuuluu Euroopan parhaimmistoon.

Yllätyksekseni huomaan, että välikysymyksen kirjoittajia tämä tieto ei ole tavoittanut.

Ärade talman,

Nu är det viktigt att vi stöder tillväxten tillräckligt länge, att vi gör satsningar på välfärden och undviker förtida nedskärningar.

Suomella ei ole varaa menettää kasvun vuosia, kuten finanssikriisin jälkeen. Siksi tällä kertaa – muiden meille tärkeiden maiden, kuten Saksan, Yhdysvaltojen ja Ruotsi tapaan - kasvua tuetaan riittävän pitkään, hyvinvointiin panostetaan ja vältetään ennenaikaisia leikkauksia.

Samalla hallitus tuntee vastuun budjetin tasapainosta. Ensi vuoden menot ovat 2 miljardia tätä vuotta pienemmät ja menoperintö on pienempi kuin valtiovarainministeriö alun perin esitti. Velkasuhde taittuu vuonna 2025.

Arvoisa puhemies,

Hallitus jatkoi kehysriihessä konkreettisia työllisyystoimia, jotka kestävät vertailun aikaisempiin vaalikausiin. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallitus on ensimmäisen kahden vuoden aikana tehnyt enemmän työllisyyspäätöksiä kuin edeltäjänsä neljän vuoden kaudellaan.

Työllisyyspalveluita parannetaan lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa.

Sähköistämisen tuki mahdollistaa suomalaiselle teollisuudelle paremmat kilpailumahdollisuudet maailmanmarkkinoilla ja samalla ilmastopäästöjen vähentämisen.

Osatyökykyisten mahdollisuutta työllisyyttä parannetaan merkittävästi Ruotsin tapaan. Kaikkien työpanos toivotetaan tervetulleeksi.

Tanskan mallin mukaisesti annamme kunnille enemmän vastuuta työllisyyspolitiikassa tietäen kuntien olevan valtiota lähempänä niin ihmisiä kuin yrityksiäkin.

Arvoisa puhemies,

Välikysymys tekee yhden asian selväksi. Hallituksen talouslinjassa yhtäällä ja Kokoomuksen sekä Kristillisdemokraattien talouslinjassa toisaalla, on selkeä ero.

Välikysymyksen laatijat vaativat jo ensi vuodeksi lähes miljardin euron leikkauksia.

Moni kansalainen kysyykin, mihin nämä leikkaukset kohdistuvat. Olen tässä jo kolme viikkoa yrittänyt kahdella korvalla kuulla, milloin Kokoomus ja Kristillisdemokraatit esittelevät leikkauslistansa. Toistaiseksi on mainittu vain oikeiston iänikuinen ihmerohto, työttömien kurittaminen, niiltä leikkaaminen, jotka ovat jo menettäneet työtulonsa ja jotka sinnittelevät pelkän työttömyyskorvauksen varassa.

Arvon oppositio, mistä muualta te ottaisitte miljardin verran pois. Lapsiperheiltä? Terveydenhoidosta? Vanhustenhoidosta? Vai kävisittekö kovalla kädellä kiinni maatalouteen tai elinkeinotukiin? Uskaltaako Kokoomuksessa kukaan - edes edustaja Vartiainen laatia rehellistä miljardin euron leikkauslistaa, joka antaisi välikysymyksellenne edes pientä uskottavuutta?

Ehkäpä edustajat Vartiainen ja Valtonen näyttävät nyt mallia ja kertovat tänään meille tämän miljardin puuttuvan leikkauslistan.

Pelkään, että näemme juuri toisenlaiset listat, kun Kokoomus on ensin vaatinut miljardin leikkauksia, tulee savuverhosta ulos edustajat Heinonen, Risikko ja Sarkomaa vastustaen hallituksen vuodelle 2023 esittämiä pieniä sopeutustoimia. Ei saa tehdä sitä eikä tätä, vaan lisää rahaa tarvitaan sinne ja tänne. Ja kaikki tämä sen jälkeen, kun vuoden ajan te kokoomuslaiset olette esittäneet satoja ja satoja miljoonia lisämenoja lukemattomiin eri kohteisiin ja vielä tämän päälle vaatineet miljardin veronkevennyksiä.

Tämän päivän Kokoomuksen talouspolitiikan linja onkin kuin huonon populistin päiväuni: meiltä saat niin leikkaukset kuin määrärahojen lisäykset - samalta kassalta.

Odotankin tässä keskustelussa todella mielenkiinnolla erityisesti Kokoomuksen vaihtoehdon tarkentumista.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on luotsannut Suomea läpi historiallisen kriisin. On syytä antaa oppositiolle siitä tunnustusta, että se kriisin alkuvaiheessa tuki yhteisiä koronalinjauksia. Tällä oli merkitystä kansakunnan selviytymiselle.

Nyt ollaan siirtymässä kohti parempaa, mutta Suomella on edelleenkin paljon haasteita edessään. Näihin hallitus suhtautuu vakavasti. Tässä työssä on tilaa myös vastuulliselle ja rakentavalle oppositiolle.