SDP EDUSKUNTA

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe
Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, lähetekeskustelu 16.5.2022
Kansanedustaja Mika Kari

Arvoisa puhemies,

SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa.

Suomi on läpi menneiden vuosikymmenten vahvistanut omaa puolustustaan ja rakentanut puolustuskumppanuuksia liittoumien ulkopuolella.

Olemme viisaasti pitäneet kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva nähdään liittoutumattomuutta vahvemmaksi.

Arvoisa puhemies,

Sen aika koitti helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan vastoin kansainvälistä oikeutta ja Venäjän itsensä allekirjoittamia sopimuksia.
Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa.

Tähän olemme päätyneet kevään aikana valtiojohtomme luotsaamana. Presidentin, pääministerin ja hallituksen osoittama johtajuus ansaitsee täyden arvostuksen.

Arvoisa puhemies,

Me emme halua tulla kenenkään painostamaksi tai elää epävarmuudessa. Suomalaisten ja Suomen turvallisuus on meille arvokkain asia, jonka vuoksi olemme valmiita suuriin päätöksiin. Jäsenyytemme Natossa ei ole ketään vastaan, vaan suomalaisten turvallisuuden puolesta.

Kunnioitamme myös historian oppeja: rauha rakennetaan, sitä ei voiteta. Suomi tulee jatkossakin toimimaan kokoaan suurempana diplomatian ja yhteistyön toimijana.

Arvoisa puhemies,

Pohjois-Atlantin liiton tunnuksessa kompassineulat kuvastavat pyrkimystä rauhaan, sen ympyrä yhtenäisyyttä ja sininen väri Atlanttia. Suomen ja omaa Nato-prosessia samaan aikaan käyvän Ruotsin liittyminen vahvistaisi Itämeren väriä Naton kartalla.

Pohjoismaiden rintama Natossa lisäisi merkittävästi Pohjois-Euroopan vakautta sekä vahvistaisi Naton puolustusta koko sen alueella.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys toisi kaikki Pohjoismaat Naton yhteisen puolustuksen alle, sen suunnittelijoiksi sekä kehittäjiksi. Ristilippujen yhteistyö luo myös mahdollisuuden edistää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista arvopohjaa Naton sisällä.

Arvoisa puhemies,

Maanpuolustus on kansallisen puolustuksemme kulmakivi. Sen merkitys ei katoa. Eduskunnan vahva sitoutuminen yleiseen asevelvollisuuteen on välttämättömyys myös jatkossa. Emme tule ulkoistamaan kansallista puolustusta.

Tärkeää on, että ratkaisut muuttuneessa turvallisuustilanteessa tehdään harkitusti, avoimesti ja erilaisia mielipiteitä kunnioittaen. Näin säilytämme tulevaisuudessakin arvokkaan kansallisen eheyden.

Vaikka elämme nyt epävarmuuksien keskellä, voimme iloita kuitenkin siitä, että olemme tänä historiallisena hetkenä osoittaneet laajasti pyrkimyksen saavuttaa yhteinen linja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.

Suomalainen parlamentaarinen perinne nojaa yhteisymmärryksen rakentamiseen. Sitä teemme tässä salissa tänäänkin.

Kiitos!

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote

Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye