SDP EDUSKUNTA

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro maatalouden kriisiä koskevaan välikysymykseen

Jaa

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 7.12.2022 Kansanedustaja Piritta Rantanen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Muutokset mahdollisia, puhuttu versio pätee.

Arvoisa puhemies,

Suomalaisen maatalouden tilannekuva on hyvin heikko. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut trendinomaisesti koko 2000-luvun ajan. Nykyinen kriisi on suistamassa jo ennestään heikossa tilanteessa olevan alkutuotannon totaaliseen ahdinkoon. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tähän täytyy löytyä sekä tahtoa että resursseja. SDP:n keskeinen näkemys on: aidosti kestävä ratkaisu alkutuotannon ahdinkoon löytyy vain ja ainoastaan markkinoilta, ei tukipolitiikasta.

Äräde talman,

Vi måste återställa grunden för jordbruket. Detta sker inte i en handvändning.

SDP katsoo, että maataloustukien tulee tukea aktiivituotantoa koko maassa ja suomalainen perhetiloihin pohjautuva malli on arvokas.

Arvoisa puhemies,

Maatalouden kriisinkestävyys on heikko. Nykyinen kriisi ei saa koitua suomalaisen alkutuotannon kohtaloksi. Jokainen maa- ja metsätalousvaliokunnassa istunut edustaja puolueeseen katsomatta tietää, että huoli suomalaisen alkutuotannon tilanteesta on yhteinen. Kokoomuskin on pidellyt takavuosina maatalousministerin salkkua ja perushaasteet maataloudessa olivat jo tuolloin samat. Tiedätte hyvin, että näitä asioita ei ratkaista yhdessä vaalikaudessa.

Hyvä oppositio, suomalainen maatalous ei hyödy hallituksen horjuttamisesta vaan eteenpäin katsovasta, yhteisesti sovituista ja toimivista ratkaisuista! Toivon, että tämä keskustelu kirkastaa ratkaisuja, joita tarvitsemme.

Arvoisa puhemies,

Elintarvikeviennillä on tärkeä merkitys, jotta saamme pidettyä tarpeeksi suurta tuotantokapasiteettiä yllä. Sen merkitys tarjontaketjujen ja varastojen hallinnassa on keskeinen.  Vaikea kysymys on, millä korvataan vienti Venäjälle. Ala tarvitsee kuluttajamyynnin lisäksi vahvaa yritysten välistä kauppaa. Suomalainen ruokavienti ansaitsisi oman kunnianhimoisen strategian. 

SDP yhtyy opposition näkemykseen siitä, että kotimainen maatalous on osa ilmasto- ja ympäristökysymysten ratkaisua, ja esimerkiksi hiilensidonnan potentiaali on suuri. Vaikka alkutuotannon päätarkoitus on tuottaa ruokaa, monessa kohdassa nämä kaksi tavoitetta voidaan kestävällä tavalla yhdistää. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen on suomalaisenkin maatalouden näkökulmasta välttämätöntä, suorastaan elinehto.

Arvoisa puhemies,

Huonon sisäisen ilmapiirin omaavassa ruokaketjussa kaupan asema on vahva ja alkutuottaja jatkuvasti altavastaajana. Ruokaketjun käytännöt ovat toimimattomia ja joustamattomia kriisitilanteessa. Nopeasti kohonneet kustannukset eivät välity korkeampina tuottajahintoina alkutuottajalle.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on vedonnut elintarvikeketjun osapuoliin, että ne ryhtyisivät kehittämään alalle kustannusindeksejä, joilla varmistettaisiin tuotantohintojen nopeampi siirtyminen ketjuun.  On hyvä muistaa, että ala on hyvin erimielinen, miten indeksejä pitäisi käyttää. Mikään indeksi ei korjaa alalla pitkään jatkunutta kannattavuuskriisiä. 

Elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia vahvistetaan juuri annetulla hallituksen esityksellä. Työtä jää vielä tämän uudistuksen jälkeenkin tehtäväksi. Tarvitsemme suomalaista maataloustuotantoa ja kotimaista ruokaa, jota suomalaisilla on varaa myös ostaa. Tällä hetkellä istuu parlamentaarinen työryhmä, joka julkistaa pitkän aikavälin ehdotuksensa ensi keväänä.

Arvoisa puhemies,

EU-jäsenyyden alusta lähtien Suomen maatalouspolitiikan perustana on ollut Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka. Se on käynyt läpi useita uudistuksia, joista uusin astuu voimaan tammikuussa 2023. Tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva. Lisäksi tuetaan ympäristönhoito- ja ilmastotoimia ja lujitetaan maaseutualueiden elinvoimaa.  Viimeisin uudistus on Suomen osalta varsin onnistunut, siitä kiitokset pääministeri Marinille.

Tukikauden vaihtuminen tuo aina lisää hallinnollista taakkaa sekä tuottajille että maksujärjestelmälle. Maksuaikataulun muutokset eivät saa johtaa tilojen kassakriisiin. Tarvitsemme puskurirahastoa, josta tuet voidaan maksaa etunojassa. Vaadin, että ministeri Kurvinen ottaa asian nyt vakavasti ja työn alle välittömästi.   

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Paula Werning: Uusia toimia kotitalouksien velkaantumisen torjumiseksi27.1.2023 14:13:15 EET | Tiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää merkittävänä parannuksena taloyhtiölainojen takaisinmaksuajan lyhentämistä 30 vuoteen samoin kuten asuntoluottojen enimmäismaksuaikaakin. Eduskunta päätti tänään täysistunnossa asiasta. Laki astuu voimaan 1.7.2023. Kotitalouksien velkaantuneisuus on viime vuosien aikana noussut ennen näkemättömän korkeaksi. Uudet säännökset ehkäisevät jatkossa kotitalouksien asuntoluottojen maksuaikojen pidentymistä ja kotitalouksien ylivelkaantumista. Sääntely tulee myös kattamaan muiden luotonantajien kuin luottolaitosten myöntämät asuntoluotot. - Tämä Marinin hallitusohjelman mukainen kirjaus tulee hillitsemään liiallista luotonantoa erityisesti taloyhtiöille. Lisäksi ne tulevat edistämään asiakassuojaa sekä parantamaan muun kuluttajaluotonannon myöntämiskäytäntöjä, Werning linjaa. Uudiskohteen ostajalle on jatkossa turvattava selkeä tiedonsaanti asuntoyhteisölainasta eli taloyhtiölainasta. - Asunnon kokonaishinta on aina ilmoitettava ymmärrettävästi ja verta

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen: Yhdenvertaisuus kuuluu myös koeaikaan26.1.2023 15:43:33 EET | Tiedote

Marraskuussa hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että työnantajalla ei ollut koeaikana velvollisuutta toteuttaa kuulovammaiselle työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja siihen ollaan hakemassa valituslupaa. Yhdenvertaisuuslaissa määriteltyjen kohtuullisten mukautusten tarkoituksena on mahdollistaa vammaisten työntekijöiden yhdenvertaisuus työpaikalla. SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden kannalta välttämättömänä, että kohtuulliset mukautukset tehdään jo koeaikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme