Eduskunta myönsi jakamattomasta varasta ns. joululahjarahaa vuodelle 2020 Lukuliikkeeseen liittyviin hankkeisiin mm. lukutaitostrategian laatimiseen 1,4 milj. euroa ja tälle vuodelle vielä 0,5 milj. euroa lisää mm. pysyvän valtakunnallisen lukutaito-ohjelman laatimiseen ja käynnistämiseen. Lukutaitostrategiatyö on nyt lähdössä liikkeelle.

Elorannan mukaan on erittäin huolestuttavaa, että suomalaislasten lukutaito on Pisa-tutkimuksen mukaan huonontunut merkittävästi 2000-luvun aikana.

- Kun vuonna 2000 heikkoja lukijoita oli 7% suomalaislapsista, niin vuonna 2008 heidän osuutensa oli tuplaantunut 14%:iin. Suomalaistyttöjen ja poikien erot ovat OECD maiden suurimmat. Karvin (Koulutuksen arviointikeskus) arviointitutkimuksen mukaan erot syntyvät perusopetuksen aikana, sillä ekaluokalla tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat pieniä.

- Tämän kehityksen ei voi antaa jatkua. On aivan välttämätöntä, että lukutaitostrategiassa pohditaan niitä toimia ja keinoja millä lukutaito saadaan paranemaan, siten että heikkojen lukioiden osuus saadaan pienenemään. Tarvitaanko uudenlaista pedagogiikkaa, pitääkö opetussuunnitelmia muuttaa ja saada lukujärjestykseen lisää tilaa lukemiselle, Eloranta pohtii.

- Lukutaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys. On hyvin huolestuttavaa, että peruskoulun päättävistä nuorista 11% eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Samaan aikaan aikuisten PIAAC-tutkimuksen mukaan suomalaisista 16-65 -vuotiaista lähes 400.000 aikuista lukee heikosti. Heistä vain noin puolet on töissä. Tämä kaikki samaan aikaan, kun suomalaisten koulutustasoa tulisi nostaa ja jokaiselle yksilölle taata edellytykset jatkuvaan oppimiseen. Lukutaitostrategiassa tulee pohtia keinoja myös heikosti lukevien aikuisten lukutaidon parantamiseksi, Eloranta painottaa.