Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä on tänään päättänyt oppivelvollisuuslain antamisesta eduskunnalle. Oppivelvollisuuden laajentamisella halutaan varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla nostetaan suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kavennetaan oppimiseroja. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit eli esimerkiksi lukiokirjat ja ammatillisen koulutuksen tarvikkeet.

– Oppivelvollisuuden laajennus on erittäin tervetullut, sillä nykyinen yhdeksän vuoden peruskoulu on osoittautunut liian vähäiseksi nykymaailmassa pärjäämiseen. On hyvin tärkeää, että jokaisesta nuoresta pidetään oppivelvollisuuden laajenemisen myötä huolta eikä anneta yhdenkään nuoren pudota koulutuksesta oman onnensa nojaan, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toteaa.

Uudistuksen myötä perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisuuslaissa säädetään ”saattaen vaihtaen” –periaatteesta, jonka mukaisesti oppivelvollista nuorta ohjataan ja tuetaan koulutuspolun nivelvaiheissa. Eri tahojen ohjaus- ja valvontavastuut määritellään lainsäädännössä siten, että yhden tahon ohjaus- ja valvontavastuu päättyy aina vasta silloin, kun toisen tahon ohjaus- ja valvontavastuu alkaa. Jos nuori haluaa syystä tai toisesta lopettaa aloittamansa opinnot, tulee hänelle löytää sitä ennen uusi opiskelupaikka.

- Nuori ei siis enää pääse putoamaan pois koulutuksesta, Eloranta painottaa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen kriitikoiden mukaan jokaiselle nuorelle suunnatun uudistuksen sijaan pitäisi tehdä täsmätoimia niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota koulutuksesta.

– Näin on nimenomaan tähän asti toimittu, mutta siitä huolimatta 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaa myönteisimmin juuri niihin nuoriin, jotka eivät ilman velvoitetta olisi koulunkäyntiä jatkaneet, Eloranta korostaa.

Toisen asteen koulutuksen suorittaneista yli 70 % työllistyy. Sen sijaan pelkällä peruskoulupohjalla työelämään siirtyvistä vain reilut 40 % työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi.

– Tähän meillä ei kansakuntana ole varaa, ei talouden eikä inhimillisyyden näkökulmasta katsottuna. Kansainvälisten tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaakin positiivisesti sekä tuloihin, että tuottavuuteen ja se ehkäisee muun muassa syrjäytymistä, Eloranta sanoo.

– Koronavirusepidemian aiheuttamien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Työllisyysasteen noustessa uudistus tulee maksamaan itsensä takaisin. Jo prosentin nousu työllisyysasteessa tuottaa noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä, Eloranta jatkaa.

– Koronaepidemian jälkeinen Suomi tarvitsee osaamista enemmän kuin koskaan, Eloranta toteaa lopuksi.