SDP:n Eeva-Johanna Eloranta: Oppivelvollisuusuudistuksen hyödyt ovat arvioita suuremmat

Sivistysvaliokunnan mietintö oppivelvollisuuden uudistamisesta on valmistunut. Oppivelvollisuuden laajentamisella 18 vuoteen halutaan varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla nostetaan suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kavennetaan oppimiseroja. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit.

- SDP on johdonmukaisesti ajanut jo peruskoulu-uudistuksesta lähtien universaaleja, kaikkia koskevia koulutusuudistuksia. Oppivelvollisuusuudistus onkin tärkein koulutuspoliittinen hanke Suomessa vuosikymmeniin. Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta iloitsee.

- On myös syytä painottaa, että oppivelvollisuusuudistuksen ohella tulee edelleen jatkaa toimia koko koulutuspolun uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, sillä ne tukevat ja ovat edellytyksenä myös oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden ja toimeenpanon onnistumisessa, Eloranta painottaa.

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä asiantuntijat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että uudistus kohdistuu nimenomaan niihin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä toisen asteen koulutuksesta syrjään.

- Onkin ensiarvoisen tärkeää, että uudistuksen toteuttamisessa oppilaiden riittävään tukeen ja ohjaukseen kiinnitetään huomiota. Lakiesityksessä onkin mukana mm. nivelvaiheen ohjausta, lisäohjausta keskeyttämisuhkatilanteisiin, valmentavan koulutuksen erityistä tukea, tehostettua opinto-ohjausta ja jälkiopinto-ohjausta. Sivistysvaliokunta piti tärkeänä myös opinto-ohjaajien koulutusmäärien riittävyyttä, Eloranta kertoo.

Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisessa lasten ja nuorten riittävään tukeen. Yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon ja oppilaitosnuorisotyön riittävällä määrällä on tärkeä merkitys. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää ratkaisuja mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki, hoito, kuntoutus sekä näihin liittyvä osaaminen ja sen kehittäminen koko koulutuspolulla, oppilashuollossa ja terveydenhuollossa, Eloranta korostaa.

Oppositio on kritisoinut oppivelvollisuusuudistusta tehottomaksi ja kalliiksi. Tulee muistaa, että tällä hetkellä 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Toisen asteen koulutuksen suorittaneista yli 70 % työllistyy. Sen sijaan pelkällä peruskoulupohjalla työelämään siirtyvistä vain reilut 40 % työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi.

- Koronavirusepidemian aiheuttamien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Työllisyysasteen noustessa uudistus tulee maksamaan itsensä takaisin. Jo prosentin nousu työllisyysasteessa tuottaa noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä, Eloranta muistuttaa.

Opposition vastalauseissa on toivottu oppivelvollisuusuudistuksen sijaan toimenpiteitä mm. oppimistakuuta peruskoulun uudistamiseksi, jotta jokainen saavuttaa riittävät edellytykset toisen asteen opiskeluun.

- Oppimistakuu on hyvä ajatus, mutta se ei ole oppivelvollisuusuudistuksen vaihtoehto, Eloranta korostaa.

- On aivan selvää, että oppivelvollisuusuudistuksen ohella tulee edelleen jatkaa koko koulutuspolun - alkaen varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta - uudistamisen ja vahvistamisen hyväksi tehtäviä toimia, sillä ne tukevat ja ovat edellytyksenä myös oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden ja toimeenpanon onnistumisessa. Näitä uudistuksia, joita jo toteutetaan, ovat mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Oikeus oppia -kehittämishanke, joissa parannetaan oppimisen laatua ja tasa-arvoa, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja varhaiskasvatuksen tuen uudistaminen, peruskoulun arvioinnin uudistaminen ja laajentaminen sekä opiskeluhuollon riittävän mitoituksen turvaaminen. Tähän kiinnitimme sivistysvaliokunnan lausumassakin huomion, Eloranta toteaa.

- Ei voi olla niin, että pitää valita joko toimet perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen hyväksi. Meidän pitää huolehtia molemmista, Eloranta korostaa.

- Oppivelvollisuusuudistuksen kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille. Opposition huoli rahoituksen riittävyydestä onkin aiheeton. Sivistysvaliokunta lausumassa edellytämme kuitenkin varmuuden vuoksi, että rahoituksen riittävyyttä seurataan, Eloranta toteaa.

- Tähän liittyen tulee myös huomata, että oppivelvollisuusuudistus vaikuttaa positiivisesti julkiseen talouteen paitsi parantuvan työllistymisen kautta, niin myös vähentyvien sosiaalisten ongelmien kautta. Asiantuntijalausuntojen mukaan fiskaaliset hyödyt ovet todennäköisesti vielä arvioitua suuremmat, Eloranta toteaa.