Sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta on käsitelty ns. Majvik1- ja Majvik 2 -suosituksissa, joista jälkimmäinenkin on laadittu jo noin 15 vuotta sitten. Nämä suositukset koskivat vain kosteus- ja homevaurioita, mutta niiden jälkeen on tehty paljon tutkimuksia, katsauksia ja ohjeistuksia sisäilma-asioista ja mm. niiden aiheuttamien terveyshaittojen hoidosta. Tätä tutkimustietoa ei ole kuitenkaan koottu yhteen.

- Nyt tämä sisäilmasairastumiseen liittyvä tutkimustieto kootaan yhteen, sillä valtiovarainvaliokunta esittää 300 000 euroa Majvik 2 -suositusten uusimiseen siten, että suosituksen ja muun materiaalin valmistelussa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta sekä muita sisäilmaan liittyviä kysymyksiä koskeva ajantasainen ja kattava tutkimustieto. Tämän Majvik 3 -suosituksen myötä sisäilmasairauksien diagnosointi ja hoito voi ottaa pitkän harppauksen eteenpäin, eduskunnan sisäilmaryhmän varapj Eeva-Johanna Eloranta korostaa.

Eduskunnan budjettilisäyksellä kaksi vuotta sitten käynnistetty lukutaitostrategia on syksyllä valmistunut. Sen jatkoksi laaditaan nyt pysyvä valtakunnallinen lukutaito-ohjelma, jonka toimeenpanoon ja muihin lukutaitoa edistäviin toimiin valiokunta ehdottaa yli 1,8 miljoonaa euroa. Lukutaitorahoitusta saavat mm. Lukulahja lapselle -ohjelma, Lastenkirjainstituutin Lukemo -portaalin ylläpito ja lukutaitotyön arviointityökalujen kehittäminen.

- Lukutaito-ohjelmaan panostaminen on tärkeää, sillä etenkin peruskouluikäisten oppilaiden lukutaito on heikentynyt. Pisa-tutkimusten mukaan heikkojen lukijoiden osuus on 2000-luvun aikana tuplaantunut 14 prosenttiin. Lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta. On välttämätöntä huolehtia ensi vuoden lisäksi myös tulevaisuudessa siitä, että lukutaitotyön vaatimat pysyvät resurssit ovat riittävällä tasolla, sivistysvaliokunnan varapj Eloranta korostaa.

Lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat olleet nousussa jo pitkään, mutta koronapandemian rajoitustoimenpiteiden aikana kokemukset ulkopuolisuudesta kohosivat erityisesti nuorten osalta hälyttävän korkeiksi. Keväällä 2021 toteutetussa Kouluterveyskyselyssä (THL) usein toistuvaa tai jatkuvaa yksinäisyyttä koki yläkoulunuorista 16 %, ammatillisten oppilaitosten nuorista 17 % ja lukiolaisista 18 %. Ratkaisuna yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusten ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen on luotu School to Belong -ohjelma, jonka kohteena ovat yksinäisten oppilaiden ohella koko koulun osallistaminen - aina hallinnon strategioista opettajien ja oppilashuollon ammattilaisiin sekä joka ikiseen lapseen ja nuoreen saakka.

- Olen todella iloinen, että valtiovarainvaliokunta esittää 250 000 euroa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselle tämän lasten ja nuorten yksinäisyyttä vähentävän School to Belong -ohjelman kehittämisen, pilotoinnin ja vaikuttavuustutkimuksen koordinointiin. On välttämätöntä, että teemme kaikkemme koronapandemian aiheuttamien oppimisen- ja hyvinvoinnin vajeiden korjaamiseksi. Olen erityisen iloinen siitä, että tämän hankkeen myötä voimme paremmin puuttua lasten ja nuorten kasvaneisiin ulkopuolisuuden kokemuksiin ja miettiä keinoja miten jokainen lapsi ja nuori tuntisi kuuluvansa kouluyhteisöön, Eloranta korostaa.

Kehotunnekasvatus on pienten lasten seksuaali- ja turvataitokasvatusta, jolla lapsia voidaan ohjata myönteiseen kehoitsetuntoon sekä edistää lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun, arvostavaan kohteluun ja fyysiseen koskemattomuuteen. Kehotunnekasvatusta voidaan edistää esimerkiksi varhaiskasvattajille ja alkuopetuksen opettajille suunnattavan koulutuksen avulla. Valiokunta lisäsi 100 000 euroa tähän tarkoitukseen.

- Olen erittäin iloinen, että tämän määrärahalisäyksen myötä jatkossa yhä useampi varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvattaja saa koulutusta näiden tärkeiden taitojen opettamiseen varhaiskasvatus - ja alkuopetusikäisille lapsille, jotta voidaan edesauttaa lasten turvallista kasvua, Eloranta toteaa.