SDP:n Eloranta ja Tuomioja: Venäjän Karjalassa teloitetuille suomalaisille muistomerkki

Vuosien 1937-1938 vainoissa teloitettiin Neuvostoliitossa toistakymmentätuhatta suomalaista. Teloituksista valtaosa tapahtui Venäjän Karjalassa. Tähän mennessä Karjalasta on löydetty kaksi suurta joukkoteloituspaikkaa, Sandarmoh ja Krasnyi Bor, joihin on haudattuna yhteensä yli 1300 suomalaista. Suomalaisten lisäksi näillä joukkoteloituspaikoilla ammuttiin useiden eri kansallisuuksien edustajia.

Elorannalle aihe on hyvin henkilökohtainen, sillä hänen isoisänsä isä, kansanedustaja Evert Eloranta katosi Stalinin vainoissa 1930-luvun lopulla, eikä hänen kohtaloaan ole pystytty selvittämään.

- Isoisäni isä, kansanedustaja Evert Eloranta toimi sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan jäsenenä ja pakeni perheineen Pietariin. Hän ei koskaan enää palannut Suomeen, mutta oli yhteydessä perheeseensä vielä 1920- ja 30-luvuilla. Viimeinen tieto Evert Elorannasta on vuodelta 1938. Hän on ainut Neuvostoliittoon paenneista kansanedustajista, jonka kohtalo on vielä tuntematon. On hyvin mahdollista, että myös hän sai surmansa Stalinin vainoissa, Eloranta pohtii.

- Teloitettujen suomalaisten muistomerkeistä on ollut keskustelua jo melko pitkään - varmaankin yhtä kauan kuin hankkeesta, jossa selvitettäisiin kaikkien Neuvostoliitossa kuolleiden suomalaisten kohtalot. Yksittäiset tutkijat ovat tällaista selvitystyötä tehneet, mutta sellaista kokonaiskuvaa kuin kaikista menehtyneistä Sotasurmat 1914-1922 hankkeessa tehtiin, ei heidän kohtalostaan ole koottu. On hyvä, että tämän osalta käynnistyi viime syksynä Kansallisarkiston vetämä viisivuotinen projekti, jolta odotetaan merkittäviä tuloksia suomalaisten kohtaloiden valottamisessa, Tuomioja sanoo.

Molemmissa teloituspaikoissa, sekä Sandarmohissa että Krasnyi Borissa on yhteisen muistomerkin lisäksi pystytetty omia muistomerkkejä eri kansallisuuksista olevien uhrien muistolle. Suomalaisille uhreille ei kuitenkaan ole pystytetty omaa muistokiveä kummallakaan joukkoteloituspaikalle.

-Venäjän Karjalassa teloitettujen suomalaisten muiston kunnioittamiseksi esimerkiksi muistomerkkien pystyttäminen samaan tapaan kuin muiden kansallisuuksien osalta, olisi sopiva tapa, Eloranta ja Tuomioja toivovat.

-Muistomerkkiä ei ole myöskään pystytetty niiden, yli kolmenkymmenen Neuvostoliittoon siirtyneen suomalaisen kansanedustajan muiston kunnioittamiseksi, joita teloitettiin, tuomittiin kuolemaan johtaneeseen leirituomioon tai joiden kohtalo on tuntematon. Myös heidän muistonsa kunnioittaminen olisi syytä huolehtia samassa yhteydessä, kansanedustajat toivovat.