SDP:n Eloranta ja Viitanen: Eduskunnan joululahjoja taiteelle ja kulttuurille

Eduskunnan budjettilisäyksellä kaksi vuotta sitten käynnistetty lukutaitostrategia on syksyllä valmistunut. Sen jatkoksi laaditaan nyt pysyvä valtakunnallinen lukutaito-ohjelma, jonka toimeenpanoon ja muihin lukutaitoa edistäviin toimiin valiokunta ehdottaa yli 1,8 miljoonaa euroa. Lukutaitorahoitusta saavat mm. Lukulahja lapselle -ohjelma, Lastenkirjainstituutin Lukemo-portaalin ylläpito ja lukutaitotyön arviointityökalujen kehittäminen.

- Lukutaito-ohjelmaan panostaminen on tärkeää, sillä etenkin peruskouluikäisten oppilaiden lukutaito on heikentynyt. Pisa-tutkimusten mukaan heikkojen lukijoiden osuus on 2000-luvun aikana tuplaantunut 14 prosenttiin. Lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta. On välttämätöntä huolehtia myös tulevaisuudessa siitä, että lukutaitotyön vaatimat pysyvät resurssit ovat riittävällä tasolla, Eeva-Johanna Eloranta korostaa.

Kirjastojen merkitys jokaisen suomalaisen saavutettavissa olevana palveluna on tärkeä. Joululahjarahoja osoitetaan ensi vuonna 1 miljoona euroa kuntien yhteisten kirjastojen e-kirjastohankkeen jatkamiseen. Hanke aloitettiin tänä vuonna eduskunnan viime jouluna myöntämän resurssin turvin.

- Digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta voidaan hankkeen avulla parantaa. Tämä on tärkeä tavoite ja erityisen ajankohtainen nyt, kun koronaepidemia on lisännyt sähköisten kirjojen tarvetta ja käyttöä, Pia Viitanen korostaa.

Kirjailijoiden kannalta välttämätöntä on tehdä pikaisesti lakimuutos, jonka myötä myös e-kirjat ja e-äänikirjat saadaan lainauskorvauksen piiriin. Valiokunta edellyttääkin lausumassaan, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan Pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.

- E-kirjojen lainauskorvauksella varmistetaan, että tekijät pidetään mukana arvoketjussa silloin, kun e-kirjoja kuunnellaan tai niitä lainataan kirjastosta. Toivottavasti saamme pian tätä koskevan lakimuutoksen eduskuntaan, Viitanen ja Eloranta toivovat.

- Budjettilisäyksiä tulee myös kuvataiteelle, sillä sekä Kansallisgallerialle että Valtion taideteostoimikunnalle osoitetaan kummallekin 100 000 euroa teosten ja kokoelmien kartuttamiseen nimenomaan nykytaiteilijoiden teoksilla, Eloranta iloitsee.
Taidetestaajat-toimintaan eli Suomen suurimpaan kulttuurikasvatusohjelmaan ohjataan 1,35 miljoonaa euroa. Sen avulla tarjotaan kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille vuotuinen vierailu taiteen pariin.

- Ilman tätä tukea kunnilla, erityisesti syrjäseutujen kouluilla ei olisi edellytyksiä toteuttaa vastaavia vierailuja, Viitanen muistuttaa.

Viitanen ja Eloranta korostavat valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esiin tuotuja taiteilijoiden toimeentuloon liittyviä kysymyksiä mm. taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamista, taiteilijapalkkaan liittyvää kokeilua, mm. musiikintekijöille maksettavan hyvityskorvauksen riittävää tasoa ja sitä, että tekijänoikeuskorvausten ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvät epäkohdat tulee vihdoin korjata.

Mietinnössään valiokunta katsoo, että tulee arvioida voitaisiinko siirtyä taiteilija-apurahoista taiteilijapalkkaan ja selvittää tähän liittyen mahdollisuudet taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun järjestämiseen. Lisäksi valtiovarainvaliokunta edellyttää lausumassaan, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun taso vakiinnutetaan vähintään nykyiselle tasolle.