SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta avasi tänään Cancer IO –tilaisuuden kliinisistä syöpätutkimuksista Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Puheessaan Eloranta korosti kliinisen lääketutkimuksen merkitystä tärkeänä osana potilashoitoa, terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen lisäämisessä, mutta myös yhteiskunnan taloudellisen hyödyn näkökulmasta.  Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto, joka rakentuu Suomeen yliopistosairaaloiden varaan, jotta kliinisen tutkimuksen edellytykset vahvistuvat. Lisäksi Eloranta peräänkuulutti tarvetta asettaa hyvinvointialuelle lakisääteinen velvoite tehdä tutkimusta.

 

-Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden kliinisen tutkimuksen koordinaatioverkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi myös kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia, haasteellisempia tapoja tehdä lääketutkimusta ja parantaa potilaiden hoitoa. Lääketutkimukseen panostaminen on sekä taloudellisesti että potilaiden kannalta kannatettavaa, Eloranta kertoo.

 

Lääkealan tutkimusinvestoinnit tuovat maallemme 258 miljoonan euron vuotuiset taloudelliset investoinnit. Lääketutkimusten avulla on samalla saatu aikaan noin 50—70 miljoonan euron vuotuinen säästö potilaiden saadessa lääketutkimuksissa ilmaiseksi uusia, kehitteillä olevia lääkkeitä. Kansainvälinen kilpailu lääketutkimuksista on kiristynyt. Kilpailijamaat ovat kehittäneet tutkimusedellytyksiään selvästi Suomea nopeammin.

 

-Suomen keskeisiä ongelmia ovat nopeus ja resurssit: emme tällä hetkellä kykene riittävän nopeasti reagoimaan ja hakemaan kulloisellekin lääketutkimukselle lääkäritutkijoita, joilla olisi aikaa ja osaamista tehdä tätä työtä. Hoitoyksiköissä ei ole henkilöresursseja tehdä lääketutkimusta, kun lääkärit ovat usein niin tiiviisti kiinni potilastyössä, ettei voimia ja työaikaa ylimääräiseen lääketutkimukseen ole. Sama koskee tutkimushoitajia, joita ei ole irrotettavissa nopeasti käynnistettävään tutkimukseen. Tarvitsemme riittävästi resursseja – eli tarpeeksi lääkärien ja hoitajien työaikaa sekä tukipalveluita, jotta saamme käännettyä kliinisen lääketutkimuksen trendin ylöspäin, Eloranta luettelee.