SDP:n Eloranta: Lapsen vuoroasuminen otettava huomioon elatusapuohjeessa

Voimassa oleva elatusapuohje on vuodelta 2007. Tämän jälkeen, vuonna 2019, on muun muassa päivitetty lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Kyseinen uudistus tunnistaa ja tunnustaa lapsen vuoroasumisen aiempaa lakia paremmin. Tätä lakimuutosta ei kuitenkaan ole riittävällä tavalla otettu huomioon elatusapuohjeessa. Lain mukaan vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia asumisajastaan etävanhemman kodissa. Laki ei vielä mahdollista kahden kodin rekisteröimistä.

- Vuoroasuminen on yleistyvä asumismuoto eroperheissä.Kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona mahdollistaa se lapselle läheisemmän suhteen muodostumisen kummankin vanhemman kanssa. Vuoroasuminen on pienituloisissa perheissä kuitenkin muita harvinaisempaa. Kaikilla vanhemmilla ei ole eron jälkeen mahdollisuutta taloudellisesti tai muista syistä asua lähellä lapsia ja entistä puolisoa tai hankkia riittävän isoa asuntoa vuoroasumista varten, Eloranta huomauttaa.

Noin 280 000 lasta asuu pysyvästi toisen vanhempansa kanssa. Vajaa kolmasosa erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona. Yleisintä vuoroasuminen on 3–12-vuotiailla lapsilla. Kun lapsen vanhemmat eivät asu samassa kotitaloudessa, toinen vanhempi vastaa lapsen elatuksesta elatusavulla. Sillä tarkoitetaan tyypillisesti säännöllistä rahallista maksusuoritusta, jolla lapsen toinen vanhempi huolehtii lapsesta aiheutuvista kustannuksista.

- Yksi vuoroasuvien kohtaamista konkreettisista ongelmista koskee elatusavun verotusta. Vuosittain tuloverossa voi vähentää maksimissaan 80 euroa suoritettuja elatusmaksuja. Kun tulovero lasketaan tuloista ennen elatusmaksun maksamista ja elatusmaksu on saajalleen verovapaata tuloa, johtaa tämä todella epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Onkin välttämätöntä, että vuoroasuminen otetaan nykyistä paremmin ja lainsäädännön muutosta vastaten huomioon elatusapuohjeessa, Eloranta toteaa.