SDP:n Eloranta: Oppivelvollisuuslaki parantaa nuorten mahdollisuuksia ja nostaa osaamistasoa

Marinin hallituksen yksi suurimmista uudistuksista, eli oppivelvollisuuslaki, on saatu jo lausuntokierrokselle asti. Eduskunnan käsittelyyn tämä suuri, jokaisen nuoren tulevaisuuteen positiivisesti vaikuttava lakiesitys tulee tänä syksynä.

Vuoden 2021 syksyllä voimaan tulevaksi kaavailtu uudistus laajentaa jokaisen nuoren oppivelvollisuutta siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Sen myötä jokaiselle nuorelle tulee yksilöllinen opintopolku ja tukea sekä ohjausta, jotta nuori myös saa opinnot päätökseen. Jos nuori haluaa syystä tai toisesta lopettaa aloittamansa opinnot, tulee hänelle löytää sitä ennen uusi opiskelupaikka. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit eli esimerkiksi lukiokirjat ja ammattikoulun tarvikkeet, joiden hankkiminen on monen nuoren perheelle ollut iso haaste.

- Oppivelvollisuuden laajennus on erittäin tervetullut, sillä nykyinen yhdeksän vuoden peruskoulu on osoittautunut liian vähäiseksi nykymaailmassa pärjäämiseen. On hyvin tärkeää, että jokaisesta nuoresta pidetään oppivelvollisuuden laajenemisen myötä huolta eikä anneta yhdenkään nuoren pudota koulutuksesta oman onnensa nojaan, Eeva-Johanna Eloranta toteaa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen kriitikoiden mukaan jokaiselle nuorelle suunnatun uudistuksen sijaan pitäisi tehdä täsmätoimia niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota koulutuksesta.

- Elorannan mukaan näin on nimenomaan tähän asti toimittu, mutta siitä huolimatta 16% ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaa myönteisimmin juuri niihin nuoriin, jotka eivät ilman velvoitetta olisi koulunkäyntiä jatkaneet, Eloranta korostaa.

Toisen asteen koulutuksen suorittaneista yli 70% työllistyy. Sen sijaan pelkällä peruskoulupohjalla työelämään siirtyvistä vain reilut 40% työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi.

- Tähän meillä ei kansakuntana ole varaa, ei talouden eikä inhimillisyyden näkökulmasta katsottuna. Kansainvälisten tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaakin positiivisesti sekä tuloihin, että tuottavuuteen ja se ehkäisee muun muassa syrjäytymistä, Eloranta sanoo.

- Koronavirusepidemian mukanaan tuomien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Työllisyysasteen noustessa uudistus tulee maksamaan itsensä takaisin. Jo prosentin nousu työllisyysasteessa tuottaa noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä, Eloranta jatkaa.

- Koronaepidemian jälkeinen Suomi tarvitsee osaamista enemmän kuin koskaan, Eeva-Johanna Eloranta toteaa lopuksi.