– Heikkojen lukijoiden määrä on kaksinkertaistunut 7 %:sta 14 %:iin 2000-luvun aikana. Peruskoulun päättävistä nuorista 11 % nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen edellytys. Siksi olisi syytä pohtia pitäisikö äidinkielen määrää opetuksessa lisätä, Eloranta toteaa.

Eloranta peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimenpideohjelmaa, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen (lukutaito, kirjoittaminen, laskeminen) oppiminen.

Koulutuspoliittinen selonteko on yhteinen yli hallituskausien kestävä selonteko. Se antaa yhteisen käsityksen siitä, miten suomalaista koulutusta ja tutkimusta kehitetään pitkäjänteisesti.

Eloranta näkee Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeänä sen, että perustaitojen vahvistamisen lisäksi koko kansakunnan osaamistasoa nostetaan.

– On välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki suorittavat vähintään toiseen asteen tutkinnon ja vähintään puolet suorittaa korkeakoulututkinnon. Itse asiassa meidän tulisi jo tavoitella 70%:n tasoa korkeakoulutettujen määrässä, sillä monet meidän kilpailijamaamme (mm. Kanada, Korea ja Japani) ovat jo ylittäneet 60%:n tason, Eloranta sanoi.

Pandemia on osoittanut hyvinvoinnin merkityksen oppimiselle. Eloranta haluaa, että kouluyhteisön hyvinvointiin panostetaan entistä enemmän. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää erilaisten oppijoiden tukemiseen.

– Jotta voimme saavuttaa kansalliset tavoitteemme osaamistason nostamiseksi on välttämätöntä huolehtia siitä, että jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että ongelmat ylipäätään huomataan. Tätä varten tarvitsemme oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulle varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, Eloranta sanoo.