SDP EDUSKUNTA

SDP:n Eloranta: Osaamistason nostamiseksi tarvitaan lisää järeitä toimia

Jaa
Opetus – ja kulttuuriministeriön (12.1) tekemän selvityksen mukaan nuorten koulutustason nousu on pysähtynyt 1975 syntyneisiin. Kansainvälisesti oppimistulosten laskeminen on ollut jopa poikkeuksellisen nopeaa. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) mukaan jatkossa tulee erityisesti keskittyä perustaitojen vahvistamiseen perusopetuksessa.
Kuva: Bo Stranden
Kuva: Bo Stranden

Opetus – ja kulttuuriministeriön (12.1) tekemän selvityksen mukaan nuorten koulutustason nousu on pysähtynyt 1975 syntyneisiin. Kansainvälisesti oppimistulosten laskeminen on ollut jopa poikkeuksellisen nopeaa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi pärjää kuitenkin vielä hyvin monissa eri kansainvälisesti teetetyissä arvioinneissa. 

-On välttämätöntä, että osaamistason laskeneen suunnan muuttamiseksi tehdään toimia myös tulevalla hallituskaudella. Tulee huolehtia siitä, että koko koulutuspolulla aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on riittävä rahoitus. Tärkeä edellytys on mm. korkeakoulutuspaikkojen määrän lisääminen. Marinin hallituksen linjaa, jolla rahoitusta on lisätty tällä kaudella kaikille koulutusasteille, tulee jatkaa, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, sd, Eeva-Johanna Eloranta, korostaa.

Selvityksen mukaan myös lukutaito oli heikentynyt tultaessa 2000-luvulle. Pisa 2018 mukaan jopa 14%:lla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen. 

-Lukutaidon heikkenemiseen on vastattu esimerkiksi eduskunnan aloitteesta kehittämällä lukutaitostrategia ja lukutaito-ohjelma 2030, jonka kautta pyritään tekemään toimia monilukutaidon vahvistamiseksi. Konkreettisia toimia tarvitaankin niin kansallisesti kuin kuntatasolla mm. vahvistamalla lukutaitotyön rakenteita, sekä innostamalla nuoria lukemaan monipuolisesti. Erityisesti tulee kuitenkin keskittyä heikosti lukevien lukutaidon kehittämiseen, Eloranta painottaa.

Tämän lisäksi OKM:n selvityksessä todetaan, että sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin, jonka vuoksi oppimiserot ovat nousseet eri sosiaalisista taustoista tulevien välillä. On huomioitavaa, että 2000-luvulle tultaessa erot ovat vain kasvaneet.  

-SDP pitää välttämättömänä, että oppimiseroja eri sosiaalisista taustoista tulevien välillä pyritään vähentämään. Vain tällä tavoin voidaan huolehtia siitä, että kansallinen osaamistasomme saadaan nousuun. Onkin erinomaista, että vuonna 2021 elokuussa astui voimaan maksuton toinen aste oppivelvollisuusen laajennuttua 18 ikävuoteen asti. Uudistuksen myötä voimme edesauttaa kansallisen osaamistason nousua siten, että jokaisella olisi jatkossa vähintään toisen asteen tutkinto, jota ilman on vaikea työllistyä, Eloranta sanoo.

-Jatkossa meidän tulee erityisesti keskittyä perustaitojen vahvistamiseen perusopetuksessa - siihen että jokainen lapsi ja nuori osaa aidosti lukea, laskea ja tarkastella yhteiskuntaa moniulotteisesti. Tämä on yksi tärkeä, mutta aivan välttämätön seuraava askel osamistason nostamiseksi, Eloranta painottaa.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Bo Stranden
Kuva: Bo Stranden
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote

Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid

Sofia Virta ja Lotta Hamari peräänkuuluttavat pikaista ryhtiliikettä vauvaperheiden tukemiseksi – hyvinvoivat perheet ovat Suomen tulevaisuuden perusta29.10.2025 15:54:00 EET | Tiedote

Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtajat Sofia Virta ja Lotta Hamari muistuttavat, että vauvaperheiden hyvinvointi on yhteiskunnan kestävyyden ja tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys. Hyvinvoivat vauvat ja perheet eivät ole vain yksilön asia vaan kansanterveyden- ja talouden, syntyvyyden ja yhteiskunnan elinvoiman kulmakivi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye