Saaristomeri on Suomen viimeinen hotspot-alue Itämeren suojelukomissio Helcomin listalla. Eräiden Puolan ja Tanskan alueiden ohella Lounais-Suomi on koko Itämeren suurimpia fosforin ja typen valuman lähteitä. Kaupunkien ja teollisuuden vedenpuhdistus on parantunut, mutta Suomenlahdella maatalouden hallitseman hajakuormituksen osuus ei-luonnollisista lähteistä on kolme neljäsosaa fosforipäästöissä ja kaksi kolmasosaa typpipäästöissä. Saaristomerta vaivaavat ravinnevirrat eivät ole vähentyneet lainkaan ja nämä ravinteet tulevat valtaosin Suomesta.

-Saaristomeren tila on huolestuttanut jo vuosien ajan ja paljon myönteistä on toki jo tehty lounais-Suomen hajakuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti viljatilojen lannoitus on tarkentunut. Asiantuntija-arvioiden mukaan riittävää käännettä ei kuitenkaan nykytoimilla synny. Onkin erinomaista, että pääministeri Marinin hallitus päätti huhtikuun lopussa perustaa Saaristomeriohjelman, jonka tavoite on saada Saaristomeren valuma-alue pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä, sdp:n kansanedustaja, eduskunnan Saaristomeriryhmän varapj Eloranta korosti tänään Saaristomerivaikuttajien seminaarissa pitämässään puheessa Turussa.

Hallituksen asettaman tavoitteen saavuttaminen vaatii aktiivista ja monialaista yhteistyötä ja rohkeutta keskittää vesiensuojelun ja ravinnekierron tukitoimet Saaristomeren kannalta olennaisimpiin ja valumariskiltään suurimpiin kohteisiin. 

-Ravinnekierron alkupäässä keskeistä on saada tehokkaan käsittelyn piiriin sika- ja siipikarjatilojen lanta, joka kattaa 80 prosenttia alueen lantafosforista. Pelloilla keskeistä on sitoa sinne jo kertyneet ravinteet pitkäaikaisesti maahan. On myös opittava poistamaan ravinteita suoraan joista ja meristä. Lupaavia menetelmiä ovat hoitokalastuksen laajentaminen sekä rantaruovikoiden niitto ja biomassan siirto pois alueelta, Eloranta korostaa.

Maatalouden ravinnevirtoihin liittyvissä säännöksissä EU:n yhteinen maataloustukijärjestelmä CAP näyttelee vahvaa roolia. Sitä uudistetaan seitsemän vuoden jaksoissa.  Tänä syksynä laadittava Suomen vuosien 2023-2027 CAP-suunnitelma vaikuttaa siihen miten hyvin Saaristomeren ravinnevirtoihin saada käänne vuoteen 2027 mennessä. 

-Harmillista on, että Cap-suunnitelma pitää hyväksyä jo ennen kuin Saaristomeri-ohjelman toimet ja aikataulu on valmis. Juuri nyt onkin tärkeätä huolehtia siitä, että tuleva Cap-suunnitelma antaa mahdollisuudet tehdä kaikki ne asiat, joilla Saaristomeri saadaan pois Helcomin hot spot -listalta tavoitevuoteen 2027 mennessä, Eloranta korostaa.