SDP:n Eloranta: Suomi elää osaamisesta

– Selonteko antaa meille yhteisen tilaisuuden hakea laajaa poliittista yhteisymmärrystä tavoitteista ja myös keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. On välttämätöntä, että eduskunta voi yhdessä sitoutua koulutus- ja osaamistason nostamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen tavoitteisiin sekä siihen, että niitä varten tarvittaviin toimiin ryhdytään. Niin tiukkaa paikkaa ei ole, että säästölistalle kannattaa laittaa tulevaisuus, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) painottaa.

Selonteko tunnistaa hyvin tasa-arvon monet ulottuvuudet ja tuo tärkeitä keinoja koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen. Näistä yhtenä voisi mainita koulutuspolun alun eli varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen pohjoismaiselle tasolle.

– Koulutuksellinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut Suomessa monella mittarilla 2000-luvun aikana. Sosioekonomiset erot ja alueelliset erot mahdollisuuksissa ovat tulleet esille oppimistuloksissa ja ne näkyvät myös koulutusuran pituudessa. Näihin epäkohtiin on puututtava voimakkaasti, Eloranta linjaa.

Peruskoulun päättävien osaamisen taso on PISA-tutkimusten laskenut jo vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Peruskoulun päättävistä nuorista 11 % nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, kun teemme suomalaisesta koulusta parempaa, sillä esimerkiksi lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen perusta.

– Hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Osaamistavoitteissa onnistumiselle on välttämätöntä, että oppimisen tuki on riittävää ja se on jokaisen lapsen saatavilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki ja hoito. Ainoastaan näin voimme huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen, Eloranta kertoo.

Jatkuvan oppimisen tavoitteiden lisäksi selonteon tavoite koulutustason nostosta siten, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään sekä se, että vuonna 2030 vähintään puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, ovatkin aivan keskeisiä. Eduskunnan jo hyväksymä oppivelvollisuuslaki vie tätä tavoitetta ison askeleen eteenpäin. Tärkeä merkitys Suomen edelläkävijäosaamiselle on myös tavoite TKI-menojen nostamisesta 4 %:n tasolle bruttokansantuotteesta. Molemmat tavoitteet ovat erittäin haastavia saavuttaa, mutta äärimmäisen tärkeitä Suomen pärjäämiselle.

– Vaikka hallitus 2020 lisäsi merkittävästi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, lisää lisäyksiä tarvitaan, jos halutaan päästä lähemmäs tavoitetta. Se, kuten TKI-menojen kasvattaminenkin, vaatii merkittäviä resursseja. Mutta ne ovat myös tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, joita meillä ei ole varaa olla tekemättä, Eloranta muistuttaa.