SDP:n Eloranta: Yksinasuvien asemaa edistettävä poikkihallinnollisella ohjelmalla

- Yksinasuminen on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Kehityksestä huolimatta, yksinasuvien ryhmä on politiikassa näkymätön. Muilla ihmisryhmillä, kuten opiskelijoilla, eläkeläisillä, lapsiperheillä on omat etujärjestönsä ja heidän asiaansa edistetään kohdistetuilla toimilla. Nyt on yksinasuvien vuoro tulla kuulluiksi, taustoittaa Eeva-Johanna Eloranta.
Yksinasuvien palvelujen saatavuus ja osallisuus yhteiskunnassa on turvattava nykyistä paremmin. Esimerkiksi sote-palveluissa tulee lisätä henkilökunnan tietoisuutta yksinasuvien erilaisista elämäntilanteista ja esimerkiksi yksinäisyydestä. Hyvinvointialueille voitaisiin luoda vastuuhenkilöjärjestelmä, joka palvelisi erityisesti yksineläviä.
- Asumisen kulut ovat yksinasuville muita korkeammat. Yksinasuvien asumistuen laskentaperusteita tulee tarkistaa ja enimmäisasumismenoja nostaa. Yhteisöllisiä asumismuotoja on syytä tukea, joissa on käytössä esimerkiksi monipuoliset yhteiset palvelut. Tämä edellyttää sääntelyn esteiden purkamista kaavoituksessa. Omistusasumisen mahdollistamisen nykyistä helpommin yksinasuville on syytä selvittää, kertoo Eeva-Johanna Eloranta.
Ohjelmassa tulee käsitellä erilaisia yhdenvertaisuuden kysymyksiä, kuten toimeentulo-ongelmia ja syrjäytymisriskiä. Lisäksi tulee kartoittaa keinoja tahattoman yksinäisyyden välttämiseen ja esittää toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Julkisia tiloja tulee kehittää niin, että ihmisille syntyy arkeen paikkoja kohdata toinen toisiaan.
Yksinäisyyden vastaisesta työstä entistä johdonmukaisempaa
Yksinäisyyden vähentämisen eteen on tehty Suomessa paljon töitä. Tästä huolimatta yksinäisyys ei ole vähentynyt. Suomesta on puuttunut kokonaisvaltainen työskentelynäkökulma, joka mahdollistaisi toimien arvioimisen johdonmukaisesti, tutkimusperusteisesti sekä pitkällä aikavälillä.
- Tästä syystä perustin tänä vuonna eduskuntaan ryhmän pohtimaan keinoja kaiken ikäisten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen vähentämiseksi Suomessa. Ryhmän tavoitteena on edistää määrätietoista työtä kansallisen yksinäisyysstrategian ja toimenpideohjelman keinoin, Eloranta päättää.
Yhteyshenkilöt
Eeva-Johanna ElorantaKansanedustaja
Puh:050 523 2309Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
