SDP:n Eloranta ystävänpäivän puheessaan: Suomeen tarvitaan yksinäisyysministeri

SPR:n yksinäisyysbarometrin uusien tuloksien mukaan joka neljäs kokee yksinäisyyttä muutaman kerran kuukaudessa tai useammin. Yksinäisyys korostuu erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Yli kaksi kolmasosaa pitää yksinäisyyttä vakavana tai erittäin vakavana ongelmana.

-Tänään vietämme ystävänpäivää maailmassa, jossa yksinäisyyttä kokevien määrä on noussut. Voi sanoa, että yksinäisyys on Suomessa hälyttävällä tasolla, sillä se on laajentunut Suomessa koskettamaan yhä useampia. Jos ei tule nähdyksi tai kuulluksi, voi seurauksena olla merkityksettömyyden, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunne, mikä vaikuttaa itsetuntoon. Jos on monta kertaa torjuttu, ei ehkä enää edes yritä päästä mukaan, vaan suojautuu näkymättömäksi. Juurisyynä yksinäisyys sairastuttaa, ulkopuolistaa, erillistää ja saa kokemaan itsensä muita huonommaksi, heikommaksi ja turhemmaksi, josta kukaan ei välitä, Eloranta painottaa.

Toistuvasti yksinäiset kokevat sekä mielenterveytensä että fyysisen toimintakykynsä muita huonommaksi. He käyvät muita useammin lääkärissä ja heillä on enemmän sairaalahoitojaksoja. OECD on laskenut, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 mrd. euroa eli noin 5,3 prosenttia bkt:stä. Mielenterveyssyistä menetämme noin 17 miljoonaa työpäivää Suomessa. Kelan maksama sairauspäiväraha mielenterveyden häiriöiden puolesta on kasvanut 43 prosenttia vuosina 2016–2019: ne ovat 1/3 kaikista sairauspäivärahoista - yli 5,2 miljoonasta päivästä. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Britanniassa on laskettu, että yksinäisyys maksaa vuodessa 11 380 euroa per yksinäinen ihminen. Hollannissa yksinäisyyden on katsottu aiheuttavan jopa 8,1 prosenttia kaikista terveystoimen kustannuksista. Britanniassa ongelmia ratkaisemaan on laadittu vuonna 2018 yksinäisyyden vähentämisen strategia, johon on kerätty konkreettisia toimia eri hallinonaloilta mm. yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Britanniassa ja Japanissa on myös oma yksinäisyysministeri siten, että yhden ministerin salkussa on mukana yksinäisyyden ehkäiseminen ja yksinäisyydestä juontavien ongelmien ratkaisu.

Yksinäisyyden vähentämisen eteen on tehty Suomessa paljon töitä. Tästä huolimatta yksinäisyys ei ole vähentynyt. Suomesta on puuttunut kokonaisvaltainen työskentelynäkökulma, joka mahdollistaisi toimien arvioimisen johdonmukaisesti, tutkimusperusteisesti sekä pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme lisää tutkimustietoihin pohjautuvia korjaavia ja kohdennettuja keinoja, tulevaisuuden ammattilaisten kouluttamista ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Yksinäisyyden ratkaisemiseksi tarvitaan myös Suomeen kansallinen yksinäisyysstrategia ja toimenpideohjelma. Eloranta painottaa.

Tämän eri hallinonaloja koskevan työn määrätietoisen toteuttamisen varmistamiseksi tarvitsemme myös Suomeen Britannian ja Japanin mallin mukaisen yksinäisyysministerin. Jonkin ministerin salkkuun tulee ottaa mukaan yksinäisyyden ehkäiseminen ja yksinäisyydestä juontavien ongelmien ratkaisu.

Yksinäisyyden vähentämisen työssä tarvitaan nyt oikeasti vaikuttavia keinoja, sillä yksinäisyyden kustannukset ovat meille yhteiskuntana kestämättömiä, Eloranta painottaa.