Koronan ehkäisy on parasta työllisyyden hoitoa. Koronan oloissa ihmiset pelkäävät kuluttaa ja tämä vaikuttaa työpaikkoihin. Jos joudumme massiivisiin sulkutoimiin, niin se on myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle.

Haasteenamme on rahavelkaa, osaamisvelkaa, hoitovelkaa ja ilmastovelkaa. Yhtäkään näistä ei saa laiminlyödä.

- Jos emme hoida hoivavelkaa, meillä ei ole työkykyisiä ihmisiä. Kyse ei ole vain koronan tuomasta hoivavelasta, vaan ensiarvoisen tärkeää on huolehtia paremmin esimerkiksi mielenterveydestä. Siksi panostamme kuntiin ja hoivaan tänä ja ensi vuonna 4 miljardia euroa, jotta palvelut turvataan, Filatov sanoo.

- Jos emme huolehdi osaamista ja vahvista lasten ja nuorten koulutusta, meillä ei ole muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Siksi hallitus panostaa nuorten koulutukseen ja laajentaa oppivelvollisuutta.

- Hallitus alentaa päivähoitomaksuja. Tämä lisää esimerkiksi sairaanhoitajan ja bussikuskin kahden lapsen perheen käytettävissä olevia tuloja vuodessa 2000 eurolla. Hyöty on viisi kertaa enemmän kuin mitä perhe hyötyisi miljardin euron yleisestä tuloveronkevennyksestä. 

- Päivähoitomaksujen alennus on myös seitsemän kertaa tehokkaampi työllisyystoimi kuin yleinen veroale. Hallitus on valinnut täsmätoimia, koska talous on vaikeuksissa. Panostamalla ihmisiin huolehdimme työllisyydestä, ja työllisyys autta rahavelan maksamisessa, Filatov muistuttaa.

Koronan keskellä hallitus panosti mittavasti ja panostaa yhä yritysten selviytymiseen. Hallitus elvytti miljardiluokan infra- ja ilmastopaketilla. Kriisin alkaessa joustavoitettiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työelämän lainsäädäntöä, jotta yritykset kykenivät sopeuttamaan toimintojaan nopeammin. Tämä auttoi siinä, että Suomen taloudellinen sukellus on ollut paljon pienempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin.

- Ilmastovelka on kaikkein vaarallisinta velkaa. Me emme voi pitää kiinni vanhasta fossiilitaloudesta ja näivettyä. Koronan jälkeen ilmastoinvestoinneilla on maailmanmarkkinoilla kysyntää.

- On pidettävä huolta siitä, että Suomi pääsee mukaan maailmatalouden nousuun, kun se alkaa. Siksi on pidettävä maa toimintakykyisenä ja vaalittava luottamusta, ennakoitavuutta ja yhdessä tekemistä, painottaa Filatov.