SDP:n Gustafsson kantaa huolta latinan kielen tulevaisuudesta lukioissa ja yo-kokeissa

Toukokuussa eri medioissa uutisoitiin, että pitkän latinan ylioppilaskoe järjestetään viimeisen kerran vuonna 2025, koska opiskelijat eivät ole kiinnostuneita latinan kielen opiskelusta.

Gustafsson kysyykin kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta saataisiin oppilaat motivoitua lukemaan latinan kieltä lukiossa? Olisiko mahdollista kehittää jokin palkitsemis- tai pisteytysjärjestelmä, joka antaisi paremmin motivaatiota latinan kielen opiskeluun?

– Latinan kielellä on suuri merkitys eurooppalaisen kulttuurin perustana ja väylänä eurooppalaisen sivistyksen lähteille. Latinaa opetetaan edelleen monissa kouluissa ja yliopistoissa ja se on katolisen kirkon pääkieli, Gustafsson muistuttaa.

–  Latinaa opiskellaan monilla aloilla yliopistoissa. Esimerkiksi lääkärit, oikeustieteilijät, teologit, luonnontieteilijät ja tietysti historioitsijat, arkeologit ja latinistit tarvitsevat latinan kielen taitoja, kertoo Gustafsson.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sekä varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

– Me allekirjoittaneet kannamme suurta huolta katoavasta latinan tietotaidosta, jota voi olla hyvin vaikeaa saavuttaa uudelleen. Latinan kielen opiskelun tulevaisuudesta päätettäessä pitäisi vaakakupissa painaa muut arviot kuin raha, huolimatta siitä, että nykypäivän Suomessa latinan kieltä ei ehkä arvosteta yhtä paljon kuin muualla Euroopassa, Gustafsson kollegoineen summaa.