SDP:n Haatainen: Paremmalla johtamisella selätetään työuupumus

- Vaikka kaikki mielenterveyden häiriöt eivät johdu työn kuormittavuudesta, on huomioitava, että työuupumuksen vuoksi määrätyt sairauslomat kirjataan usein ahdistuneisuudesta tai masennuksesta johtuviksi, koska työuupumukselle ei ole virallista sairausdiagnoosia. Nykyinen työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia jo nyt ehkäisemään henkistä työuupumusta. Sanna Marinin hallituskaudella olemme täsmentäneet työturvallisuuslakia ja kesäkuussa voimaan tulevassa päivityksessä työnantajan tulee ottaa huomioon työn fyysisen kuormittavuuden lisäksi työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Nuoret pelkäävät uupumista jo opiskeluaikana, kun työura on vasta alussa. Nuoret aloittavat työuransa usein pätkätöissä, joissa epävarmuus työn jatkosta ja toimeentulosta voi olla jatkuvasti läsnä. Osa nuorista saattaa myös pelätä leimautumista hankalaksi tai huonoksi työntekijäksi jos kertoo ääneen jaksamisongelmistaan. Näiden ongelmien esiin tuominen on rohkeaa ja auttaa meitä rakentamaan tulevaisuuden työelämää, joka on parempi ja reilumpi ihan jokaiselle. Tutkimukset osoittavat, että kyse on laajasta ongelmasta, jota ei saa sivuuttaa.

"Ei ole olemassa vain yhtä työnmuotoa joka sopisi kaikille, mutta jokainen ihminen on sopiva johonkin työhön."

- Työllisyys on tällä hallituskaudella noussut historiallisen korkealle ja meillä on Suomessa työvoimapula. On löydettävä keinoja, joilla työtä voidaan räätälöidä erilaisille ihmisille sopivaksi. Työssä jaksaminen on kriittinen kysymys myös talouskasvulle. Työuupumuksen torjunta hyödyttää kaikkia, sekä työntekijöitä, että työnantajia, kertoo Haatainen.

Johtamisella on myös suuri merkitys paremman työelämän mahdollistamisessa. Työolobarometrin mukaan, vaikuttamismahdollisuudet ja oman osaamisen kasvattaminen työssä ovat kehittyneet lähinnä vain ylemmillä toimihenkilöillä. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, oman osaamisen kehittämiseen kannustaminen, kiitos ja kehittävä palaute voivat ratkaisevasti parantaa voimavaroja työssä. Tämän pitäisi toteutua vahvemmin myös työntekijäammateissa. Esimerkiksi työntekijöiden hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työvuoroihin, parantaa työhyvinvointia ja voi myös vähentää sairauspoissaoloja.

- Työajan lyhentämiskokeiluista on raportoitu kansainvälisesti hyviä tuloksia viimeaikoina, ja siksi olenkin pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriön virkakuntaa selvittämään vaihtoehtoja, joilla työajan lyhentämisen kokeilu voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Suomessa seuraavan hallituskauden aikana.Sanoista on päästävä tekoihin, päättää Haatainen.