SDP:n Haataisen vappupuhe

Hyvät ystävät,
Vappu on työväen ja opiskelijoiden juhla. Työelämä, sekä osaamisen ja koulutuksen kysymykset ovat nyt ajankohtaisia, kun kokoomuksen johdolla Suomeen yritetään rakentaa oikeistokonservatiivista hallitusta yhdessä perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa. Hallitusohjelmaa ei ole vielä kirjoitettu, mutta kyllä tämä asetelma lupaa kylmään kyytiä työntekijöille tulevina vuosina.
Kokoomus on ilmoittanut tavoitteekseen puolittaa työttömyysturvan keston. Tällaisella päätöksellä 100 000 työtöntä putoaisi ansiosidonnaisen tuen piiristä 200 päivän leikkurin kohdalla. Tästä joukosta yli 50 vuotiaita on yli puolet.
Kokoomus haaveilee myös saavuttavansa merkittäviä työllisyysvaikutuksia lisäämällä paikallista sopimista. Valtiovarainministeriö ei ole kuitenkaan voinut laskea paikalliselle sopimiselle työllisyysvaikutuksia. Työpaikoilla voidaan jo nyt sopia TES:n puitteissa parempia palkkoja ja työmarkkinajärjestöjen kesken on edistetty joustavia sopimisen tapoja. Miksi nämä eivät riitä? Pelkäänpä pahoin, että idean takana on ideologinen tarve heikentää työntekijöiden työehtoja ja palkansaajien neuvottelumahdollisuuksia.
Perussuomalaisten työelämälinjauksista on ollut vaikea saada selkoa. Esimerkiksi KIKY-maksujen palauttamisesta työnantajan maksettavaksi, takki kääntyi sopivasti vasta juuri ennen vaalipäivää. Vaikuttaa siltä, että perussuomalaisista ei ole oikeistokonservatiivi hallituksessa työntekijän puolustajaksi.
Hyvä juhlaväki,
Työ on meille kaikille monin tavoin arvokas asia. Työllä rakennetaan hyvinvointia ja kestävää yhteiskuntaa.
Marinin hallituksessa me valitsimme tehdä arvojemme mukaista työllisyyspolitiikkaa. Niihin arvoihin ei kuulu työttömien kurittaminen vaan kannustaminen. Me valitsimme panostaa palveluihin ja siihen, että ihmiset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua heti työttömyyden alusta alkaen. Me valitsimme panostaa koulutukseen eli jokaisen mahdollisuuteen lisätä osaamistaan. Pidensimme oppivelvollisuutta, jotta jokainen nuori tässä maassa saa koulutuksen joka avaa ovia. Toteutimme yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun, jossa yrittäjä saa rekrytointituen yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Lisäsimme ohjaamoiden resursseja ja kirjasimme sen toiminnan lakiin, jotta nuoret saavat yhdestä paikasta entistä paremmin tukea hyvinvointiin, koulutukseen ja työllistymiseen. Perustimme valtio-omisteisen Työkanava Oy:n, jonka tehtävä on auttaa vaikeimmin työllistyviä osatyökykyisiä henkilöitä työelämään työehtosopimusten mukaisella palkalla.
Tämä linja, reilu ja ihmiseen uskova linja, se kannatti. Marinin hallitus osoitti, että työllisyys voi kasvaa ilman sosiaaliturvasta leikkaamista, ilman sitä porvarien suosimaa keppiä. Työllisyys nousi hallituskauden aikana historiallisiin lukemiin ja ylitti sille asetetun tavoitteen. Mutta mikä on Suomen seuraava suunta? Mielestäni sen on oltava reilun sopimisen kulttuurin suunta. Työministerinä olen kokenut tehtäväkseni tukea kolmikantaista vuoropuhelua ja yhteistyötä. Työmarkkinaosapuolet laativat yhteistyössä käynnistämässäni Suomen suunta –hankkeessa 75 toimenpide-ehdotusta, joilla mm. nopeutetaan vihreää siirtymää ja torjutaan työvoimapulaa. Toivon, että maamme tuleva hallitus huomioi nämä hyvät askelmerkit ja valitsee luottamuksen ja yhdessä sopimisen tien.
Hyvä juhlaväki,
Maamme kamppailee nyt työvoimapulan kanssa ja samaan aikaan meillä on edelleen paljon työnhaluisia työttömiä, jotka ei syystä tai toisesta ole saaneet työtä. On selvää, että toimia työttömyyttä vastaan on jatkettava. Marinin hallituksessa lisäsimme työvoimapalvelujen asiakaspalveluun 40% lisää resursseja. Nyt on pureuduttava vielä voimakkaammin pitkittyvän työttömyyden syihin. Reitti koulutukseen tai esimerkiksi kuntoutukseen on oltava sujuva ja katkeamaton. Olennaista on, että meidän pitää pitää ihmiset terveinä, jotta ihmiset voivat käydä töissä. Se vaatii ennaltaehkäisemistä ja työhyvinvointiin satsaamista.
On myös rehellisesti todettava, että nuorten ikäluokkien pienentyessä, on selvää, että me tarvitsemme osaajia lisää myös muualta. Hyvinvointivaltiomme rahoitus perustuu työhön ja siksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta yritykset voivat kasvaa ja kukoistaa.
Myös työelämän on muututtava. Työnantajalla on tässä myös vastuu. Reilumpi työelämä vaatii työnantajilta avoimuutta ja kykyä räätälöidä työtä ihmiselle sopivaksi. Se vaatii mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja se vaatii työntekijän hyvinvoinnin parempaa huomioimista. Parempi työelämä vaatii erilaisuuden hyväksymistä ja asennetta, joka ei arvota ihmistä hänen taustansa, ulkonäkönsä, sukupuolensa tai ikänsä perusteella.
Hyvä juhlaväki,
Kriiseistä huolimatta, Suomi on turvallinen maa elää. Me tiedämme, ettei rauha ole itsestäänselvyys ja teemme kaikkemme sen turvaamisen eteen. Suomi on nyt vahvistanut turvallisuuttaan liittymällä sotilasliitto Natoon ja parhaillaan päivitämme varautumistasoamme.
Samalla vakavuudella suhtaudumme myös koko ihmiskuntamme suurimpaan ja vaikeimpaan haasteeseen, eli ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Marinin hallitus asetti kunnianhimoisen hiilineutraliustavoitteen vuoteen 2035. Tästä tavoitteesta emme voi tinkiä, koska silloin tinkisimme tulevien sukupolvien elämän edellytyksistä. Tämä tavoite on Suomelle myös valtava mahdollisuus, koska tänä päivänä Suomi elää vihreistä investoinneista.
Toteutuessaan tänne suunnitellut hankkeet tuovat ympäri Suomen merkittävästi uusia työpaikkoja, hyvinvointia sekä elinvoimaa.
Hyvät ystävät,
Tänään on juhlapäivä, työläisten ja työn juhla. Ihmisten juhla.
Vaikeiden aikojen keskellä tärkeintä on luottamus toisistamme välittäminen. Luottamus siihen, että me yhdessä rakennamme parempaa tulevaisuutta, jossa kaikki pidetään mukana. Toivotan teille jokaiselle oikein hyvää vappua!
Yhteyshenkilöt
Tuula HaatainenTyöministeri
Yhteydenotot: erityisavustaja Emily Strohm, p. 050 3670 263
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
