Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että julkista taloutta pitää vahvistaa tulevalla vaalikaudella. Eduskuntavaaleissa äänestetään siitä, millä keinoilla tämä tulisi tehdä. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: kokoomuksen-perussuomalaisten leikkauslinja, jonka maksajiksi joutuvat pienituloisimmat ja julkisia palveluita käyttävät, tai SDP:n vaihtoehto, jossa julkista taloutta vahvistetaan panostamalla työllisyyteen ja kasvuun, sekä tekemällä oikeudenmukaista tulo- ja menosopeutusta.

Leikkausvaihtoehto tarkoittaisi kylmää kyytiä hyvinvointivaltiolle, vaikka tätä yritetään peitellä kaikin mahdollisin keinoin. Etenkin kokoomuksen ulostulot leikkaustarpeen suuruudesta ja leikkauskohteista vaihtelevat siinä määrin päivästä toiseen ja kuulijakunnan mukaan, että on pakko miettiä, tiedetäänkö puolueessa enää itsekään, mistä he aikovat leikata – vai eikö sitä vain haluta sanoa ääneen?

Perussuomalaiset puolestaan ei ole suostunut kertomaan suoraan, mihin leikkauksensa kohdistaisi, vaan ajaa juustohöylän lailla kaikille hallinnonaloille kohdistuvia 2–4 prosentin säästöjä. Tämä tosin tarkoittaisi, että he olisivat tekemässä tulevalla vaalikaudella jopa 10 miljardin leikkaukset – siis enemmän kuin edes kokoomus!

Varmaa on, että molempien puolueiden leikkaukset kohdistuisivat kipeästi julkisiin palveluihin. Esimerkiksi kokoomuksen ajamia, jopa kahden miljardin leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole mahdollista tehdä ilman, että ne vaikuttaisivat palveluihin tai henkilöstön määrään. Kokoomuksen ehdotus miljarditason sosiaaliturvaleikkauksista on käsittämätön aikana, jolloin monet ovat jo valmiiksi ahdingossa hintojen kallistumisen vuoksi.

Kokoomuksen hätä julkisen talouden puolesta ei kuitenkaan ole niin suuri, että puolue olisi lakannut tavoittelemasta veronkevennyksiä varakkaimmille. On pakko kysyä, miksi näin.

Jos muistatte, viimeksi taloutta yritettiin tasapainottaa leikkauspolitiikan keinoin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Lähes kymmenen vuotta jatkuneet leikkaukset eivät pysäyttäneet velkaantumista, Suomi kituutti samalla kun muualla taloudet kasvoivat. Nämä koulutukseen ja terveyspalveluihin kohdistuneet leikkaukset näkyvät yhteiskunnassa kipeästi tänäkin päivänä.

SDP:n mielestä lyhytnäköisten leikkausten tie on kuljettu loppuun. Meillä ei ole varaa kierteeseen, jossa neljän vuoden välein leikataan arjen palveluista ja sitten paikataan leikkausten aiheuttamaa vahinkoa lisämenoilla.

Tämä ei tarkoita sitä, että mistään ei pitäisi säästää. SDP on valmis tekemään oikeudenmukaisia menosäästöjä. Esimerkiksi haitalliset yritystuet sekä julkisen sektorin hankintakulut, tilankäyttö- ja matkakulut ovat säästökohteita, jotka eivät kohdistu palveluihin tai vahingoita heikoimmassa asemassa olevia. Valtion tulee kerätä enemmän tuloja esimerkiksi puuttumalla verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Tärkeintä on panostaa kasvun eväisiin: koulutukseen, työllisyyteen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä ihmisten hyvinvointiin. Kasvua ja hyvinvointia ei luoda leikkaamalla kasvusta ja hyvinvoinnista. Tähän tarvitaan rohkeutta – rohkeutta ja malttia panostaa Suomen menestykseen myös pidemmällä aikavälillä. Sinä voit valita.