Nuorten pahoinvointi on moninainen ongelma, jota pandemia-aika on pahentanut ja joka näkyy nyt mielenterveyden palveluiden kriisinä.

- Perusterveydenhuollosta puuttuvat tällä hetkellä rakenteet lasten ja nuorten kehityksellisten ja psyykkisten häiriöiden hoitoon. Tämä asia on pikaisesti korjattava, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun, Heidi Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan nuorten mielenterveyspalveluiden suurimmat ongelmat ovat palveluiden saatavuus ja järjestelmän pirstaleisuus. Jokaiselle palveluun hakeutuvalle on taattava hyvä, oikea-aikainen ja toimiva hoitopolku.

Pandemia-aika on pahentanut hoitojonoja myös mielenterveyspuolella. Siksi mielenterveystyöhön on Viljasen mukaan ohjattava nopeasti lisäresursseja.

- Meidän on lisättävä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tähän on jo tällä hallituskaudella panostettu, mutta tätä työtä pitää jatkaa edelleen. Siinä vaiheessa, kun tarvitaan pitkäkestoista psykoterapiaa, on tilanne päässyt jo aivan liian pitkälle, Viljanen muistuttaa.

Viljanen ehdottaa psykoterapeuttikoulutuksen muuttamista maksuttomaksi.

- On kestämätöntä, että meillä on vakava pula psykoterapeuteista, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta kouluttautua alalle sen kalleuden vuoksi.

- Lisäksi Kelan kuntoutuspsykoterapian pitäisi olla maksutonta kaikille alle 29-vuotiaille. Meillä ei ole varaa menettää nuoria siksi, että heillä ei ole rahaa maksaa terapiasta.

- Ennen kaikkea pitää panostaa ennaltaehkäisyyn ja puuttua niihin tekijöihin, jotka lisäävät nuorten pahoinvointia. Pitää myös löytää yhteiskunnan tasolla ratkaisuja niihin asioihin, jotka rikkovat nuorten mieliä, Viljanen päättää.