Vuoden 2021 talousarvioesitys on tässä vaiheessa arvioitu 10,8 miljardia alijäämäiseksi. Alijäämää ovat kasvattaneet koronatilanteen hoitamiseen liittyvät menolisäykset kuten miljardiluokan budjetoinnit testaukseen sekä kuntien kustannusten kompensoimiseen. Elvytyksen jatkoa tarvitaan reippaan kasvusykäyksen käynnistämiseksi.

Riihessä on tarkennettu kestävyystiekartan mukaisia toimia, joilla julkisen talouden tasapaino saavutetaan. Sopeutustoimien ohella hallitus on linjannut EU:n elpymisvälineen lähivuosille tuomista yli 3 miljardin lisäresursseista. Elpymissuunnitelmassa painopisteinä tulevat olemaan koulutus, tutkimus, innovaatiot, vihreä siirtymä, Suomen kilpailukyky, kestävä infrastruktuuri, työllisyystoimet sekä sotepalvelut.

- Talouden elvytystä on edelleen jatkettava ensi vuonna, tätä sanovat myös Suomen johtavat taloustieteilijät. Tähän mennessä olemme tukeneet taloutta vähemmän kuin monet muut maat, toteaa kansanedustaja (sd), valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen.

Koskinen pitää rohkaisevana, että hallitus on budjettiriihessä linjannut tarvittavia työllisyystoimia. Työmarkkinaosapuolilta odotetaan jäntevää yhteistyötä hallituksen kanssa, jotta välttämättömät ratkaisut työllisyysasteen nostamiseksi saadaan aikaan oikeudenmukaisella tavalla.

Suomi on selvinnyt tähän asti koronan aiheuttamasta iskusta talouteen pelättyä paremmin. On muistettava, että taloustilanne on kuitenkin edelleen hyvin epävarma. Tartuntojen kasvu luo pelkoa uudesta aallosta, mikä heikentää luottamusta.

- Menolisäysten kokoluokan ihmettelyä tärkeämpää on kohdentaa menot huolellisesti ja tarkkailla niiden vaikuttavuutta. Työllisyystoimia ovat myös yritysten konkurssiaaltojen estäminen, luottamuksen kasvattaminen talouteen ja tulevaan sekä vakaan talousympäristön ylläpitäminen, Koskinen toteaa.

- Talousarvio on sopiva juuri tähän hetkeen, sillä nyt on elvyttävän talouspolitiikan aika maamme toipuessa edelleen koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta taantumasta, Koskinen päättää.