SDP:n Johannes Koskinen: Historiallinen läpimurto kohti oikeudenmukaisempaa kansainvälistä yritysverotusta

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) puitteissa sovittiin suurimmasta kansavälisestä yritysverotuksen uudistuksesta yli sataan vuoteen. Yhteensä 136 maata päätti asettaa suuryrityksille minimiveron ja oikeudenmukaistaa kansainvälisten digijättien verotulojen jakoa maiden välillä.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen pitää sopimusta erittäin merkittävänä läpimurtona, ja kiirehtii sopimuksen toimeenpanoa.

- Tätä historiallista tilaisuutta edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa kansainvälistä yritysverotusta ei ole varaa haaskata. Suomen on kansallisesti ja Euroopan unionissa toimittava päättäväisesti sopimuksen mahdollisimman nopean toimeenpanon edistämiseksi. Viivästykset saattaisivat vaarantaa erittäin merkittävän saavutuksen, Koskinen toteaa.

Sopimus astuu pääosin voimaan jo 2023 ja toimeenpaneva säätely käynnistetään nopeasti, vuoden 2022 aikana. Sopimuksessa toimenpannaan kaksi erillistä uudistuspakettia, pilari I, joka koskee digijättien verotusta ja pilari II, jolla asetetaan minimiverokanta suurille kansainvälisille yrityksille.

Pilari I:n tavoitteena on jakaa maailman suurimpien kansainvälisten digijättien verotulot tasaisemmin eri maiden kesken, niin että suurempi osuus veroista maksetaan myyntimaihin, joissa digijätit toimivat.  

Suomen kannalta suurempi suora taloudellinen merkitys on sopimuksen toisella pilarilla, jolla yli 750 miljoonan euron liikevaihdon omaaville kansainvälisille yrityksille asetetaan 15% minimivero. Uudistus rajoittaa merkittävästi aggressiivista verosuunnittelua sekä haitallista verokilpailua maiden välillä. Lisäverotuotto Suomelle on arvioitu jopa sadoiksi miljooniksi euroiksi vuodessa,

- Verovälttelyn kitkeminen tasoittaa pelikenttää yritysten välillä ja auttaa turvamaan kansalliset verotulot myös pienemmille maille, Koskinen jatkaa. 

- Tasaisemmin jakautuva verotus tehostaa myös talouden toimintaa. Tästä hyötyvät lopulta kaikki, normaalisti veronsa maksavat kansalaiset, joiden palvelut voidaan rahoittaa tasapuolisemmalla verotuksella sekä rehelliset yrittäjät, joiden kilpailijat eivät enää hyödy epäreilusta kilpailueduista.