SDP:n Johannes Koskinen ja Pia Viitanen: Talousarviolla turvallisuutta ja korjausta hintakriisiin

Vuoden 2023 talousarvioesityksessä määrärahoiksi ehdotetaan noin 80,5 mrd. euroa, mikä on noin 15,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Menojen kasvusta suurimman osan selittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka siirtää menoja kunnilta valtiolle ensi vuonna noin 12 miljardilla eurolla

Menoja nostavat myös Venäjän hyökkäyssodan vaatimat laajat panostukset turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen, sekä sodan osaltaan pahentaman inflaation vaatimat sopimus ja indeksikorotukset moniin tukiin ja menoeriin.

- Vuoden 2022 talousarvioesitys sisältää kriisitilanteessa välttämättömät lisäykset huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi pidän erittäin tärkeänä, että energiakriisistä ja inflaatiosta eniten kärsiviä tuetaan. Sähkön arvonlisäveron alennus auttaa laaja-alaisesti. Se on nopeasti toimeenpantavissa ja menee pikaisesti hintoihin laskien kaikkien kotitalouksien sähkölaskua, toteaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Johannes Koskinen

- Seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan tarvitaan kattavat suunnitelmat valtion velan taittamiseksi kasvun ja työllisyyden vahvistamisen sekä vakauttavan vero- ja menopolitiikan avulla, Koskinen korostaa.

Kriisitoimia ja hallitusohjelman mukaisia veropäätöksiä

Sote-uudistus siirtää sekä menoja ja tuloja kunnilta valtiolle. Sen seurauksena kuntien verotulot alenevat noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotuloja kasvavat noin 14,5 miljardia.

Valtion tuloiksi vuodelle 2023 arvioidaan 73,1 miljardia euroa, josta 65,1 miljardia euroa on verotuloja.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään 637 miljoonan indeksitarkistus, jolla estetään verotuksen automaattinen kiristymien

Verotuksen muutoksilla helpotetaan monien inflaatiosta kärsivien tilannetta ja parannetaan työssäkäynnin kannustimia. 60 vuotta täyttäneille ehdotetaan tehtäväksi portaittainen korotus työtulovähennykseen ja matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi vuonna 2023.

Näiden lisäksi otetaan käyttöön perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus. Lisäksi hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023.

Verovälttelyyn puututaan monilla toimilla, tasapuolisen verotuksen varmistamiseksi. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön henkilöiden arvonnousuvero, rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin ja laajennetaan veropohjaa ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin. Lisäksi peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.

Myös kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille.

Lisäksi aloitetaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva valmistelu. Vero toteutetaan niin ettei se heikennä kannustimia investoida puhtaaseen energiaan.

- Kotitalouksien tukeminen on tässä tilanteessa täysin välttämätöntä. Siksi pidän erityisen tärkeänä laajaa toimenpidepakettia monien pientuloisten ryhmien auttamiseksi, opiskelijoista ja lapsiperheistä eläkeläisiin. Ja kun näin toimitaan, on vastuullista, että esityksessä on myös vahva paketti toimenpiteitä veropohjan vahvistamiseksi ja verovälttelyn kitkemiseksi. Tämä kriisi koskettaa kaikkia ja taakka on jaettava oikeudenmukaisesti, sanoo valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja edustaja Pia Viitanen.

Ostovoiman turvaaminen ja sähkön hintakompensaatiot

Esitys sisältää pitkän listan toimenpiteitä Inflaatiosta eniten kärsivien auttamiseksi.

Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi. Joulukuussa maksetaan ylimääräinen lapsilisä ja vuoden vaihteessa monia etuisuuksia korotetaan.

Näiden toimien lisäksi työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan nostoa. Myös toimeentulotukeen ja opintotukeen suunnataan lapsiperheiden asemaa parantavia korotuksia ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan.  Myös lääkkeiden korvattavuutta parannetaan ja ulosoton suojaosaa korotetaan kokeiluluontoisesti vuoden 2023 ajaksi takuueläkkeen tasolle.

Hallitus on myös linjannut toimista, joilla sähkön hinnan voimakasta nousua pyritään kompensoimaan ihmisille. Sähkön arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.

Talousarvioesitys sisältää myös erillisen paketin itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.